Viimeisin historiallisfiktiivinen kirjani taisi olla sukkelasti raamattua uudelleenkirjoittava Unholy Night. Ja nyt Suomalaisen Kirjakaupan perinteisen 3 pokkaria 12 eurolla (tjsp.) -kampanjan uhriksi joutuneena, Robert Harrisin Cicero-trilogian ensimmäinen osa lähti mukaani kaupasta. Olen joskus nuorempana lukenut kirjailijalta keskinkertaiset Fatherland ja Enigman, viimeisin taisi olla pokkariversioinen ja keskilinjalla viipottavan Pompeji:n. Edellä mainitustahan piti tulla myös filmatisointi ja ohjaajaksi oli valittuna itse Roman Polanski, mutta projekti karahti kiville. Sen sijaan, ja onneksi, parivaljakko Harris ja Polanski päättivät tehdä Ghost Writer -kirjasta elokuvan, joka onnistui enemmän kuin hyvin.
Imperium sijoittuu antiikin Roomaan ja kertoo Marcus Tullius Ciceron tapahtumarikkaasta elämästä. Cicero teki pitkän ja menestyksekkään uran lakimiehenä, filosofina, poliitikkona ja lopulta saavutti myös uransa huipun Rooman tasavallan konsulina. Cicero oli parillakin tapaa poikkeuksellinen aikakautensa edustaja; hän ei ollut aristokraattisesta suvusta mutta nousi kovalla työllä silti senaatin kautta Rooman vallan huipulle. Toiseksi, hänen teoksiaan ja kirjeenvaihtoa on säästynyt harvinaisen paljon jälkipolville. Hiukan tästä kulmasta Robert Harris aloittaa tarinansa.
Kirjassa toimii kertojaäänenä Ciceron sihteeri ja uskollinen ystävä orja Tiro, joka aloittaa kertomaan Ciceron tarinaa elämänsä ehtoopuolelta, jo Ciceron kuoleman jälkeen. Ciceron vaiherikas elämä on jaettu kirjassa kahteen osaan; ensimmäinen osa kattaa vuodet 79-70 BC jolloin Cicero käy nuorena lakimiehenä kuuluisan oikeustaistelun korruptoitunutta Sisilian maaherraa Gaius Verresia vastaan. Voitokkaan oikeudenkäynnin jälkeen Cicero nauttii suurta kansansuosiota ja hän tekee mahdottomasta mahdollista ja nousee senaattoriksi. Samalla kun Cicero saa kiinni vallankahvasta, esiin nousee joukko vaikutusvaltaisia vihamiehiä. Läpi kirjan Ciceron arkkivihollisena toimii Marcus Licinius Crassus, monimiljonääri ja poliitikko. Mies joka joukkoineen tyrehdytti kuuluisan Spartacuksen kapinan. Spartacushan koki lopulta tappion ja kuin osoittavaksi esimerkiksi Crassus ristiinnaulitsi jäljelle jääneet kuusituhatta kapinoivaa orjaa Via Appian varrelle aina taistelukentiltä Roomaan saakka. Kuusituhatta ihmistä kolmensadanviidenkymmenen mailin matkalle. Seitsemäntoista ristiinnaulittua mailia kohti. Vaikka tämä historiallinen lahtaus olisi edes osittain totta niin aika hätkähdyttävä näky odotti aikansa Via Appian matkalaista. Tämän verinen näyttämö oli myös Ciceron ja Crassuksen ensikohtaamispaikka.
Kirjan toisessa osassa Cicero jatkaa poliittista nousuaan ja onnistuneiden preetorivaalien jälkeen, edessä odottaa mahdollisuus Rooman valtakunnan ykköspalliin eli konsulin virkaan. Ennen sitä, edessä on monta mielenkiintoista niin poliittista kuin henkilökohtaista haastetta.
Täytyy myöntää että Robert Harris yllätti tällä kirjalla. Imperium ei ollut edellisten tapaan kevyttä viihdettä vaan lukija sai nauttia selkeän perusteellisesti tehdyn historiallisen taustatyön hedelmistä. Kirjailija tuo lukijan eteen elävän ja monivivahteisen Rooman tasavallan. Kirja tuo myös esille hienosti tasavaltalaisajan yhteiskunnan valtasuhteet. Perinnöllinen aatelisto, patriisisit jotka pitivät valtaa käsissään sekä rahvas, plebeijit, vapaat Rooman kansalaiset jotka pitivät osan vallasta käsissään kansantribuuniviroillaan kannattelevat valtavan valtakunnan tasapainoa. Ja kuin vielä taustalla, aikakautensa suurmies Julius Caesar vilahtelee tarinan juonissa vielä nuorena aatelisena pyrkyrinä joka jo vahvasti tekee poliittista nousuaan.
Eihän tätä tarinaa voi käsistään pois heittää ensimmäisen osan jälkeen, joten toinen osa Salaliitto odottaa jo hyllyssä vuoroaan. Ennen sitä on kuitenkin edessä ainakin kesäloma ja heti parin viikon lomareissu Atlantin toiselle puolelle. Sitä varten on jo Kindleen ladattu Joe Abercrombien modernia fantasiaa edustava The Blade Itself.
Imperium sijoittuu antiikin Roomaan ja kertoo Marcus Tullius Ciceron tapahtumarikkaasta elämästä. Cicero teki pitkän ja menestyksekkään uran lakimiehenä, filosofina, poliitikkona ja lopulta saavutti myös uransa huipun Rooman tasavallan konsulina. Cicero oli parillakin tapaa poikkeuksellinen aikakautensa edustaja; hän ei ollut aristokraattisesta suvusta mutta nousi kovalla työllä silti senaatin kautta Rooman vallan huipulle. Toiseksi, hänen teoksiaan ja kirjeenvaihtoa on säästynyt harvinaisen paljon jälkipolville. Hiukan tästä kulmasta Robert Harris aloittaa tarinansa.
Kirjassa toimii kertojaäänenä Ciceron sihteeri ja uskollinen ystävä orja Tiro, joka aloittaa kertomaan Ciceron tarinaa elämänsä ehtoopuolelta, jo Ciceron kuoleman jälkeen. Ciceron vaiherikas elämä on jaettu kirjassa kahteen osaan; ensimmäinen osa kattaa vuodet 79-70 BC jolloin Cicero käy nuorena lakimiehenä kuuluisan oikeustaistelun korruptoitunutta Sisilian maaherraa Gaius Verresia vastaan. Voitokkaan oikeudenkäynnin jälkeen Cicero nauttii suurta kansansuosiota ja hän tekee mahdottomasta mahdollista ja nousee senaattoriksi. Samalla kun Cicero saa kiinni vallankahvasta, esiin nousee joukko vaikutusvaltaisia vihamiehiä. Läpi kirjan Ciceron arkkivihollisena toimii Marcus Licinius Crassus, monimiljonääri ja poliitikko. Mies joka joukkoineen tyrehdytti kuuluisan Spartacuksen kapinan. Spartacushan koki lopulta tappion ja kuin osoittavaksi esimerkiksi Crassus ristiinnaulitsi jäljelle jääneet kuusituhatta kapinoivaa orjaa Via Appian varrelle aina taistelukentiltä Roomaan saakka. Kuusituhatta ihmistä kolmensadanviidenkymmenen mailin matkalle. Seitsemäntoista ristiinnaulittua mailia kohti. Vaikka tämä historiallinen lahtaus olisi edes osittain totta niin aika hätkähdyttävä näky odotti aikansa Via Appian matkalaista. Tämän verinen näyttämö oli myös Ciceron ja Crassuksen ensikohtaamispaikka.
Kirjan toisessa osassa Cicero jatkaa poliittista nousuaan ja onnistuneiden preetorivaalien jälkeen, edessä odottaa mahdollisuus Rooman valtakunnan ykköspalliin eli konsulin virkaan. Ennen sitä, edessä on monta mielenkiintoista niin poliittista kuin henkilökohtaista haastetta.
Täytyy myöntää että Robert Harris yllätti tällä kirjalla. Imperium ei ollut edellisten tapaan kevyttä viihdettä vaan lukija sai nauttia selkeän perusteellisesti tehdyn historiallisen taustatyön hedelmistä. Kirjailija tuo lukijan eteen elävän ja monivivahteisen Rooman tasavallan. Kirja tuo myös esille hienosti tasavaltalaisajan yhteiskunnan valtasuhteet. Perinnöllinen aatelisto, patriisisit jotka pitivät valtaa käsissään sekä rahvas, plebeijit, vapaat Rooman kansalaiset jotka pitivät osan vallasta käsissään kansantribuuniviroillaan kannattelevat valtavan valtakunnan tasapainoa. Ja kuin vielä taustalla, aikakautensa suurmies Julius Caesar vilahtelee tarinan juonissa vielä nuorena aatelisena pyrkyrinä joka jo vahvasti tekee poliittista nousuaan.
Eihän tätä tarinaa voi käsistään pois heittää ensimmäisen osan jälkeen, joten toinen osa Salaliitto odottaa jo hyllyssä vuoroaan. Ennen sitä on kuitenkin edessä ainakin kesäloma ja heti parin viikon lomareissu Atlantin toiselle puolelle. Sitä varten on jo Kindleen ladattu Joe Abercrombien modernia fantasiaa edustava The Blade Itself.
