maanantai 28. joulukuuta 2015

Astoria: Astor and Jefferson's Lost Pacific Empire

Yhdysvaltojen historia on kiinnostava aihepiiri ja sen pariin on aina mukava palata. 1900-vuosisata on pitkälti koluttu mutta Atlantin takaisen mantereen 1600-1800 vuosisadat pursuaa kiehtovia tapahtumia niin isossa kuin pienemmässäkin mittakaavassa. Jos kelloa käännetään parisataa vuotta taaksepäin ohi Suomessä käydyn Ruotsi-Venäjä maaottelun ja pikkaisen eteenpäin eurooppaa mullistavasta Napoleonin kahakoinnista niin näiden välissä käytiin mielenkiintoinen tapahtumasarja nuoren Yhdysvaltojen luoteisosissa.

1700-1800 lukujen taitteessa Yhdysvaltoihin muutti nuori saksalainen immigrantti John Jacob Astor, joka aloitti uransa kakkuja myymällä Manhattanin kaduilla ja nopeasti ymmärsi turkiskaupan kannattavuuden. Turkisliiketoiminnan ansiosta hän nousikin nopeasti New Yorkin merkkihenkilöiden joukkoon. 1800-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli kaiken puolin turbulenttia aikaa: Yhdysvaltojen hauraasta itsenäistymisestä ei ollut kuin muutamia vuosikymmeniä ja seitsenmiljoonaisen kansan suhteet Englantiin olivat pahasti tulehtuneet. Kuitenkin sen aikainen presidentti Thomas Jefferson tarttui nuoren menestyvän liikemiehen John Astorin hulluun ja megalomaaniseen suunnitelmaan vallata vielä tuntemattoman luoteisrannikon turkiskauppa. Näistä lähtökohdista Peter Stark aloittaa suht tuntemattoman tapahtumasarjan kerronnan.

Kuten kirjailija mainitsee kirjassaan, molemmat Thomas Jefferson ja John Astor olivat ajastaan poiketen todellisia visonäärejä. He molemmat ymmärsivät mitä se kuuluisa Länsi voisi tarjota. Aikaisemmin onnistunut Lewis ja Clarkin retkikunta antoi myös lisäpontta John Astorin haaveille perustaa "Astoria" joten suunnitelma oli valmis. John Astorin tarkoitus oli luoda turkisimperiumi jonka ytimessä ei pelkästään ollut tukikohdat luoteisrannikolla jotka syöttivät kauppatavaraa vaan myös laivasto joka kiersi myymässä luksustavaroita globaalilla tasolla, kohteina olivat Lontoo, New York ja Kiina. 

Lopulta vuosia kestäneen tapahtumaketjun käynnisti kaksi John Astorin valitsemaa ryhmää: ensimmäinen ryhmä (Seagoing Party) lähti kohti tuntematonta luoteisrannikkoa Tonquin laivalla kipparina nuori laivaston luutnantti Jonathan Thorn jonka matka tulisi kestämään kuukausia Cap Hornin kautta. Toinen ryhmä (Overland Party) sai tehtäväkseen hyvin riskialttiin jalkapatikan mantereen halki samaan kohteeseen. Retkikunnan kärjessä myös nuori Wilson Hunt Price. Retkikunnalla oli edessään yli 5000 kilometrin taipale läpi hyvin hyvin heikosti tunnetun mantereen.

Kirja keskiöön nousee näiden kahden eri ryhmän edesottamukset ja välikappaleissa kuvataan John Astorin vuosia kestävää piinaavaa odotusta retkikuntien tuloksista. Tonquin matkaa värittää nuoren Jonathan Thornin diktaattorimaiset otteet jonka seurauksena laivan miehistö on enemmän kuin kerran kapinan partaalla. Patikkaryhmän matka on myös kaukana onnistumisesta kun vastassa on kartoittamaton maanosa sankkoine metsineen, syvine kanjonineen ja lopulta retkikunta onkin nälkäkuoleman partaalla. Eri alueiden intiaaniheimojen kohtaamiset ovat myös kiehtovaa luettavaa. 

Lopulta kuukausien viivästymisien ja vastoinkäymisen jälkeen (yli 40% jäsenistä kuoli), molemmat retkikunnat pääsevät määränpäähänsä luonnonkauniiseen nykyiseen Oregoniin mutta vuoden 1812 sota Englantia vastaan romuttaa lopullisesti John Astorin haaveen imperiumistaan. 

Kirja kokonaisuudessaan on kiehtova tarina ensinnäkin tutkimusmatkailusta. Vaikka Lewis ja Clarkin tutkimusretkikunta avasi reitin mantereen halki, Astorin retkikunta avasi tuleville sukupolville mm. kuuluisan Oregon Trail-reitin joka toimi yhtenä Lännen kulkureittinä. Eksoottinen ja haastava villi luonto on myös kirjan parasta antia unohtamatta itärannikon asukkaiden ensikosketukset eri intiaaniheimoihin. Astorin retkikunta sai tuta aikaisemman Lewis ja Clarkin tekojen väkivaltaisia jälkiseuraamuksia. Unohtamatta itse John Astoria. Hän oli luokattoman rikas: on arvioitu että kuollessaan hänen omaisuuden arvo oli 20 miljoonaa dollaria, joka nykyrahassa nostaa hänet Yhdysvaltojen historian neljänneksi rikkaimmaksi. Hänellä oli pettämätön bisnesvainu jonka ansiosta hän ei pelkästään haalinut valtavan turkisimperiuminsa mutta hän näki vuosia aikaisemmin Manhattanin arvon ja ostikin siitä isoja osia jonka ansiosta hänen vaikutus on edelleen näkyvissä New Yorkissa. Bisnesvainun lisäksi hän oli myös Jeffersonin tapaan todellinen visionääri joka näki Yhdysvaltojen suunnattomat mahdollisuudet lännessä, vuosikymmeniä ennen kuin lännen todellinen valloitus alkoi. 

Astoria istuu hyvin kirjahyllyyn Stephen E. Ambrosen Undauted Couragen opuksen viereen joka kertoo juuri Lewis ja Clarkin retkikunnan tapahtumista ja se meneekin lukujonossa kärkikahinoihin.

Seuraavana sitten onkin vuorossa elämäni ensimmäinen Bernard Cornwell jonka mittavasta tuotannosta Azincourt tuntuu olevan hyvä lähtopiste.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Valkokankailta

Siitä onkin aikaa kun viimeksi postasin mitään elokuvista, no nyt siihen tulee muutos. Jos unohdetaan kaikki loputtomat supersankarielokuvat ja tietysti massiivisesti vyörytetty Star Wars niin tulossa on myös neljä ainakin allekirjoittanutta kiinnostavaa elokuvaa sekä yksi dokumentti.

Alkuvuodesta päivänvalon näkee Quentin Tarantinon The Hateful Eight joka tuo noh, Quentin Tarantinon näköisen westernin missä lumimyrsky kokoaa kahdeksan muukalaista pienen postivaunuaseman suojiin. Ennakko-odotukset ovat korkella kun näyttelijöinä ovat mm. Disney-veteraani Kurt Russell ja liuta Tarantinon luottonäyttelijöitä Tim Roth, Michael Madsen ja tietysti Samuel L. Jackson.


Terrence Malickin elokuvat ovat aina vedonneet minuun jotka jo visuaalisesti säväyttävät katsojan paikalleen. Ohjaaja joka karttaa tiukasti julkisuutta on tehnyt elokuvan Hollywood-koneiston sieluttomasta todellisuudesta ja jos ohjaaja on tuiki tuntematon, suosittelen lämpimästi vaikka elokuvia Thin Red Line tai Tree Of Life. Malickin pitkään uraan mahtuu monta loistavaa elokuvaa.

Alejandro González Iñárritun ohjaama Birdman putsasi Oscar-pöydän viime vuonna ja tulevina vuosina ohjaajan on varmasti Oscar-kisailuissa jos tulevaan The Revenant elokuvaan on uskominen. Elokuvassa Leonard Di Caprio esittää 1800-luvun alkupuolella oikeasti elänyttä tutkimusmatkailijaa ja turkismetsästäjää Hugh Glassia mutta kun kyseessä on yli 100 miljoonan dollarin budjetin Hollywood-tuotanto, "Inspired by true events" on hyvin hyvin joustava käsite. Itseäni tämä elokuva kiinnostaa historiallisesta perspektiivistä koska yöpöydän kirja Astoria: John Jacob Astor and Thomas Jefferson's Lost Pacific Empire käy läpi samaa ajanjaksoa turkiskauppoineen ja nuoren Yhdysvaltojen kasvukipuineen. Yhdysvaltojen pohjoiset sisämaat olivat 1800-luvun alkupuolella todellakin "käymättömiä korpimaita" jotka odottivat valtavista haasteista huolimatta ottajaansa. Itärannikolta ei tarvinnut mennä montaa sataa mailiä länteen kun vastaan tuli mahtavat Appalakit tai kaakkois-osien vasta ostetut Louisianan villit suoalueet. Kiehtova historiallinen ajanjakso kuitenkin kaikin puolin. Elokuvasta on jo kuultu sen askeettisista teko-olosuhteista jotka vetivät koko kuvausryhmän koville unohtamatta internetin hullua huhua että kuvausten aikana Di Caprio joutui karhun raiskaamaksi. Hah, kiesus.

Vaikka Adam McKayn elokuva The Big Short yhdessä pääosassa on Christian Bale (taas) niin elokuva perustuu yhdysvaltojen lähivuosien rahoitusmarkkinoiden mädännäisyyttä ansiokkaasti pöyhineen Michael Lewisin kirjaan. Elokuva kertoo pankki- ja rahoituslaitosten aiheuttamasta asunto- ja finanssikriisistä jonka jälkimainingeista mekin täällä pohjolassa nautitaan. Michael Lewisin Flash Boys on kirja joka kannattaa mielestäni kaikkien lukea. Ehdottomasti.

Kingdom Of Shadows on Bernardo Ruizin ohjaama dokumentti Yhdysvaltojen ja Meksikon välisestä huumesodasta joka on nostaa omalta osaltaan yleisön tietoisuuteen vuosikymmeniä kestäneen huumesodan vaikutuksia molempien maiden kansalaisiin. Dokumentissa seurataan huumesotaa kolmen ihmisen kautta. Mukana on teksasilainen karjatilallinen joka päätyi vankilaan huumesalakuljetuksesta, Haastatteluissa on myös entinen Homeland Securityn viranomainen joka kertoo mm. Los Zetas-ryhmittymän kasvusta ja kolmantena meksikolainen nunna joka on käynyt omaa sotaansa paikallisia viranomaisia vastaan selvittäessään kadonneiden ihmisten ja perheiden kohtaloa oman henkens uhalla. Varmasti vaikuttava dokumentti.