Hollywoodvillen suosikkipoika Christopher Nolanin tuore projekti INCEPTION tekee tuloaan. Suosittujen Batman-elokuvien maastossa Nolan on ohjaamassa selvästi mielenkiintoisen synkkää Sci-Fi pläjäystä, josta tulee ainakin allekirjoittaneelle mieleen vanha Alex Proyasin klassikko DARK CITY. INCEPTION perustuu Nolanin itse kirjoittamaan tarinaan ja pääosissa näyttelee alan yksi ahkerimpia työläisiä Leonard DiCaprio. Elokuvassa on mukana myös vanhoja tähtiä kuten Michael Caine, Ken Watanabe ja Tom Berenger. Ensi-ilta on kesällä 2010
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=h2P2x_N7aDE[/youtube]
Toinen paljon lupaava elokuva tekee myös tuloaan. Joe Johnstonin ohjaama THE WOLFMAN. Wanha idea ihmissudesta mutta traileri lupaa hienoa aikalaiskuvausta taistelusta suurta pahuutta vastaan (sigh). Ensi-ilta on helmikuussa 2010 ja pääosissa häärii Benicio Del Toro ja Sir Anthony Hopkins ja Hugo "Agent Smith" Weaving.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=6N2lZwOQdMI[/youtube]
tiistai 25. elokuuta 2009
Laukkujen pakkausta ja matkalukemista
Lauantaina pitäisi perheen kanssa hypätä koneeseen ja lentää Yhdysvaltoihin viettämään kesäloman pari viikkoinen jatko-osa. Yritin pähkäillä kirjahyllystä matkalukemista ja mukaan lähtee nyt Roberto Savianon pokkariversio kirjasta Gomorra. Kirja antaa raadollisen kuvan Italian eteläosia hallitsevista rikollisklaaneista. Varmasti mielenkiintoista luettavaa pitkälle Atlantin ylittävälle lennolle. Niin, onhan tästä elokuvakin tullut.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=gnmAA_MaEnM[/youtube]
Yhdysvalloissa tietenkin kiinnostaa paikalliset kirjakaupat: Barnes & Nobles, Powell's Books.. Mukaan on tietenkin kerätty lyhyt lista mahdollista ostoehdokkaista. Tässä nyt kiinnostaa se, kannattaako sieltä rahdata kotiin yhtään nidettä. Amazonin hienosta kirjavalikoimasta kun löytyy kirja kun kirja, suht edulliseen hintaa toimitettuna kotiovelle saakka. Mahdolliset hankinnat menevät historiallisten elämänkertojen osastoon. David Herbert Donaldin palkittu Lincoln sekä Richard Alexander Hough Captain James Cook. Ja kolmantena varmasti hienoja puheita sisällään pitävä Robert V. Reminin toimittama Fellow Citizens.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=gnmAA_MaEnM[/youtube]
Yhdysvalloissa tietenkin kiinnostaa paikalliset kirjakaupat: Barnes & Nobles, Powell's Books.. Mukaan on tietenkin kerätty lyhyt lista mahdollista ostoehdokkaista. Tässä nyt kiinnostaa se, kannattaako sieltä rahdata kotiin yhtään nidettä. Amazonin hienosta kirjavalikoimasta kun löytyy kirja kun kirja, suht edulliseen hintaa toimitettuna kotiovelle saakka. Mahdolliset hankinnat menevät historiallisten elämänkertojen osastoon. David Herbert Donaldin palkittu Lincoln sekä Richard Alexander Hough Captain James Cook. Ja kolmantena varmasti hienoja puheita sisällään pitävä Robert V. Reminin toimittama Fellow Citizens.
lauantai 22. elokuuta 2009
Patricia Cornwell: Murhamiehen muotokuva
Murhamienen muotokuva on ainoa Patricia Cornwellin kirjoista josta olen koskaan jaksanut kiinnostua. Kirjailijan ansioihin voidaan lukea miljoonia myyneen Scarpetta-sarja, joten aikoinaan kuullessani Cornwellin rohkeasta hypystä tuntematomaan äärimmäisen mielenkiintoisen aiheen pariin, niin pakkohan tämä kirja oli hyllyyn metsästää.
Murhamiehen muotokuvassa (Portrait of a Killer Jack the Ripper - Case Closed) Cornwell tekee rohkeita päätelmiä jo yli satavuotiaan murhasarjan syyllisestä. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2002 ja jo silloin kirja sai hyvin kriittisen vastaanoton valtameren molemmin puolin. Cornwellin Viiltäjä-Jack ei ollut sentään yksi aikansa kuninkaallista Prinssi Albet Victor (prinssi oli yksi lukuisista epäillyistä) vaan Britannian yksi kuuluisimmista ja suurimmista taidemaalareista, kosmopoliitti ja eksentristi Walter Sickert.
Cornwell lataa kirjassa vaikuttavan patterin todisteita ja viitteitä joissa Sickertin otsaan lyödään pahamaineisen Jackin leima. Cornwell ottaa myös ensimmäisenä tutkijana nykyaikaisen rikostutkimuksen tarjoaman arsenaalin käyttöönsä ja voisi sanoa, vääntämällä vääntää Walter Sickertin Viiltäjä-Jackin muottiin. Tottahan on, että syyllistä ei suurella todennäköisyydellä tulla ikinä selvittämään. Scotland Yard oli jo vuoteen 2002 kadottanut suuren osan jäljelle jääneistä todisteista joista suurinosa koostui Jackin lähettämistä kirjeistä (jotka on jo todettu 99% osalta huijauksiksi).
Cornwellin paneutuminen aiheeseen meni myös lopulta pakkomielteen puolelle, kun hän meni ja osti yli kahdella miljoonalla dollarilla mm. Sickertin maalauksia ja vanhan työpöydän yrittäessään saada Sickertin DNA:ta. Cornwell ei saanut lopulta kasattua Sickertin niskaan mitään raskauttavia todisteita, jonka hän kirjassa myös myöntää. Kuitenkin julkisuudessa hän on rohkeasti pyytänyt kaikkia epäilijöitä todistamaan hänen teoriansa vääräksi.
Vaikka kirjaa onkin kritisoitu, Cornwell osaa mahtavasti ainakin minulle tärkeä elementin eli historian elävöittämisen. Kirjassa viktoriaaninen Lontoo ja Whitechapelin alue kohoaa synkässä sumussaan hienosti kauhuineen ja traagisine ihmiskohtaloineen. Jackin kaltaiset sarjamurhaajat pystyivät vapaasti toteuttamaan fantasioitaan etsiessään ja lahdatessaan kodittomia juopuneita ilotyttöjä, paikassa ja ajassa jossa rikostutkimus oli vasta ottamassa ensimmäisiä horjuviaan ensiaskeleitaan. Kirjassa käydään laajalti läpi koko "Ripperlogya" ja kirjassa on luonnollisesti myös mukana alkuperäiset raadolliset kuvat Jackin uhreista. Ne säväyttävät aina. Kirja on kirjoitettu sujuvaan tyyliin eikä sakkaa pahemmin missään kohdassa.
Jos kirja kiinnostaa niin kannattaa kytätä eri antikvariaattiportaaleja ja Huuto.nettiä koska painos on myyty jo aikoja sitten loppuun niin kovakantisen- ja pokkarin osalta.
Murhamiehen muotokuvassa (Portrait of a Killer Jack the Ripper - Case Closed) Cornwell tekee rohkeita päätelmiä jo yli satavuotiaan murhasarjan syyllisestä. Kirja julkaistiin alunperin vuonna 2002 ja jo silloin kirja sai hyvin kriittisen vastaanoton valtameren molemmin puolin. Cornwellin Viiltäjä-Jack ei ollut sentään yksi aikansa kuninkaallista Prinssi Albet Victor (prinssi oli yksi lukuisista epäillyistä) vaan Britannian yksi kuuluisimmista ja suurimmista taidemaalareista, kosmopoliitti ja eksentristi Walter Sickert.
Cornwell lataa kirjassa vaikuttavan patterin todisteita ja viitteitä joissa Sickertin otsaan lyödään pahamaineisen Jackin leima. Cornwell ottaa myös ensimmäisenä tutkijana nykyaikaisen rikostutkimuksen tarjoaman arsenaalin käyttöönsä ja voisi sanoa, vääntämällä vääntää Walter Sickertin Viiltäjä-Jackin muottiin. Tottahan on, että syyllistä ei suurella todennäköisyydellä tulla ikinä selvittämään. Scotland Yard oli jo vuoteen 2002 kadottanut suuren osan jäljelle jääneistä todisteista joista suurinosa koostui Jackin lähettämistä kirjeistä (jotka on jo todettu 99% osalta huijauksiksi).
Cornwellin paneutuminen aiheeseen meni myös lopulta pakkomielteen puolelle, kun hän meni ja osti yli kahdella miljoonalla dollarilla mm. Sickertin maalauksia ja vanhan työpöydän yrittäessään saada Sickertin DNA:ta. Cornwell ei saanut lopulta kasattua Sickertin niskaan mitään raskauttavia todisteita, jonka hän kirjassa myös myöntää. Kuitenkin julkisuudessa hän on rohkeasti pyytänyt kaikkia epäilijöitä todistamaan hänen teoriansa vääräksi.
Vaikka kirjaa onkin kritisoitu, Cornwell osaa mahtavasti ainakin minulle tärkeä elementin eli historian elävöittämisen. Kirjassa viktoriaaninen Lontoo ja Whitechapelin alue kohoaa synkässä sumussaan hienosti kauhuineen ja traagisine ihmiskohtaloineen. Jackin kaltaiset sarjamurhaajat pystyivät vapaasti toteuttamaan fantasioitaan etsiessään ja lahdatessaan kodittomia juopuneita ilotyttöjä, paikassa ja ajassa jossa rikostutkimus oli vasta ottamassa ensimmäisiä horjuviaan ensiaskeleitaan. Kirjassa käydään laajalti läpi koko "Ripperlogya" ja kirjassa on luonnollisesti myös mukana alkuperäiset raadolliset kuvat Jackin uhreista. Ne säväyttävät aina. Kirja on kirjoitettu sujuvaan tyyliin eikä sakkaa pahemmin missään kohdassa.
Jos kirja kiinnostaa niin kannattaa kytätä eri antikvariaattiportaaleja ja Huuto.nettiä koska painos on myyty jo aikoja sitten loppuun niin kovakantisen- ja pokkarin osalta.
torstai 13. elokuuta 2009
Spotify laajentaa musiikkimyyntiään
Spotifyi on ilmoittanut laajentavansa musiikin myyntiään nyt myös länsinaapuriimme. Spotifyin oman blogin mukaan, ruotsalaisilla Spotifyi-käyttäjillä on nyt mahdollisuus shoppailla diggaamansa kappaleet/levyt MP3-muodossa 7digital.comin musiikkikaupasta. 7digital on UK:n johtava digitaalisen musiikin myyjä yli 4 miljoonan DRM-vapaan MP3-musiikkikappaleen voimin.
Allekirjoittanut arvioi että samainen palvelu laajenee myös Suomeen ennen vuodenvaihdetta :).
Allekirjoittanut arvioi että samainen palvelu laajenee myös Suomeen ennen vuodenvaihdetta :).
maanantai 10. elokuuta 2009
Tammi Keltainen Kirjasto
Sain tänään vastauksen Tammelta aikaisemmin heinäkuussa lähettämääni palautteeseen/kehitysehdotukseen, jossa ehdotin Tammea lisäämään Keltaisen Kirjaston sivuille enemmän tietoja kirjailijoista ja itse kirjoista. No nyt se on vihdoinkin tapahtumassa!
Tammi: Keltaisen Kirjaston kirjat
10.08.2009: Keltaisen kirjaston juhlavuoden kunniaksi laitamme kaikkien Keltaisten kirjojen ja kirjailijoiden esittelyt nettisivuillemme, toivomme saavamme projektin tässä kuussa valmiiksi.
Tammi: Keltaisen Kirjaston kirjat
torstai 6. elokuuta 2009
Musiikkia tuubin syövereistä
Näin alkuillasta tyttären katsoessa Ti-Ti Nallea päätin tehdä syöksyn Youtuben musiikillisiin syövereihin. Mukaan tarttui nippu biisejä joita on fiilistelty jo vuosia. Seuraavassa on siis allekirjoittaneen suosikkeja:
Jazzanova "Belle et Fou" (Jazz Festival, Vienne, France)
Jazzanova on saksalainen DJ/tuottaja-ryhmä joka on tehnyt ja remixannut hyvää musiikkia jo vuosia, ja nyt uuden "Of All the Things" pitkäsoiton myötä ryhmä siirtyi puhtaasti instrumentteihin esiintyen bändinä. Groove + soul raikaa ja polkee mallikkaasti uudella levyllä, ja muutamissa arvostelussa onkin ihmetelty miksi ryhmä teki vasta nyt tällaisen levyn.
Tämä kyseinen biisi on ryhmän edelliseltä Belle et Fou-levyltä joka oli soundtrack Berliinissä vuonna 2007-2008 pyörineelle samaa nimeä kantavalle tanssi-produktiolle.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=KEQ7G4zB_5U[/youtube]
Kingston Wall "Istwan & Could It Be So (05.12.1994, Lepakko, Helsinki)
Legendaarinen suomalainen bändi jolla oli esikuviensa kaltainen kohtalo. Petri Wallin kitarankäyttö on yksikertaisesti uskomatonta. Kyllähän Walli oli Zeppelinsä ja Hendrixinsä kuunnellut mutta harvoin, hyvin harvoin jonkun bändin, varsinkin SUOMALAISEN bändin musiikki näin pysäyttää. Ysärin alkupuolella bändi soitti kovaa ja isolla liekillä, joka taival sitten päättyi 1995 Wallin traagiseen kohtalon myötä.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=SyLo19rnPXw[/youtube]
Elbow "Great Expectations"
Nyky Britti-rockin suosikkejani. Elbow voitti viime vuoden Mercury palkinnon joka antoi lisäpotkua bändin jo nousukiidossa olevalle uralle. Mm. Coldplay on myöntänyt plagioineen bändin biisejä. Biisin on bändin vanhempaa tuotantoa levyltä "Leaders of the Free World".
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=5nKS3h-Y99w[/youtube]
Morrissey "There is a light that never goes out" (2004, Move Festival, Manchester)
Yksinkertaisesti täydellinen rock-kappale. Ei muuta.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=EK_YXVTULLE[/youtube]
MC Solaar "Nouveau Western"
Solaar pisti aikoinaan silmään ysärin puolivälissä, taisi olla vierailijana joko yhdellä Nobukazu Takemuran levyllä tai Gurun Jazzmatazzilla. Kaveri räpäyttää hienosti ja ranskan kieli kuullostaa muutenkin täydellisesti genreen. Melkein paremmin kuin englanti.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=FDLy_3lDI_0[/youtube]
The Cinematic Orchestra "To Build a Home"
Ninja Tunen artisteja. Hienoa fiilistelymusiikkia. Bändin "Ma Fleur" pitkäsoitto on erittäin suositeltava.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=PGyl15JRh0k[/youtube]
Jazzanova "Belle et Fou" (Jazz Festival, Vienne, France)
Jazzanova on saksalainen DJ/tuottaja-ryhmä joka on tehnyt ja remixannut hyvää musiikkia jo vuosia, ja nyt uuden "Of All the Things" pitkäsoiton myötä ryhmä siirtyi puhtaasti instrumentteihin esiintyen bändinä. Groove + soul raikaa ja polkee mallikkaasti uudella levyllä, ja muutamissa arvostelussa onkin ihmetelty miksi ryhmä teki vasta nyt tällaisen levyn.
Tämä kyseinen biisi on ryhmän edelliseltä Belle et Fou-levyltä joka oli soundtrack Berliinissä vuonna 2007-2008 pyörineelle samaa nimeä kantavalle tanssi-produktiolle.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=KEQ7G4zB_5U[/youtube]
Kingston Wall "Istwan & Could It Be So (05.12.1994, Lepakko, Helsinki)
Legendaarinen suomalainen bändi jolla oli esikuviensa kaltainen kohtalo. Petri Wallin kitarankäyttö on yksikertaisesti uskomatonta. Kyllähän Walli oli Zeppelinsä ja Hendrixinsä kuunnellut mutta harvoin, hyvin harvoin jonkun bändin, varsinkin SUOMALAISEN bändin musiikki näin pysäyttää. Ysärin alkupuolella bändi soitti kovaa ja isolla liekillä, joka taival sitten päättyi 1995 Wallin traagiseen kohtalon myötä.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=SyLo19rnPXw[/youtube]
Elbow "Great Expectations"
Nyky Britti-rockin suosikkejani. Elbow voitti viime vuoden Mercury palkinnon joka antoi lisäpotkua bändin jo nousukiidossa olevalle uralle. Mm. Coldplay on myöntänyt plagioineen bändin biisejä. Biisin on bändin vanhempaa tuotantoa levyltä "Leaders of the Free World".
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=5nKS3h-Y99w[/youtube]
Morrissey "There is a light that never goes out" (2004, Move Festival, Manchester)
Yksinkertaisesti täydellinen rock-kappale. Ei muuta.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=EK_YXVTULLE[/youtube]
MC Solaar "Nouveau Western"
Solaar pisti aikoinaan silmään ysärin puolivälissä, taisi olla vierailijana joko yhdellä Nobukazu Takemuran levyllä tai Gurun Jazzmatazzilla. Kaveri räpäyttää hienosti ja ranskan kieli kuullostaa muutenkin täydellisesti genreen. Melkein paremmin kuin englanti.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=FDLy_3lDI_0[/youtube]
The Cinematic Orchestra "To Build a Home"
Ninja Tunen artisteja. Hienoa fiilistelymusiikkia. Bändin "Ma Fleur" pitkäsoitto on erittäin suositeltava.
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=PGyl15JRh0k[/youtube]
tiistai 4. elokuuta 2009
Musiikkia musiikkia
Perheen kömmittyä yöpuulle, aloin juuri miettimään kuinka paljon olen taas missannut hyvää musiikkia loman aikana. Oikeastaan oman musakirjasto on jäänyt liikaa sivuraiteelle Spotifyin takia. Työpaikan kuutiofarmissa tuli touko-kesäkuussa asennettua kolleegion suosituksesta Spotify ja sen jälkeen jäi oma uskollinen iPod piironginlaatikkoon. Harmi sinänsä, koska tuo PC:llä oleva MP3-kirjasto on vuosien keräilyn jälkeen alkanut olemaan vihdoinkin ojennuksessa tai leanatussa ~43 Gb:n kunnossa. ;)
Nyt sitten iltahämärissä katsoin kunnolla kirjastoa ja päätin synkata uudet viisut wanhaan sotaratsuun. Kirjastoon on tullut lähes huomaatta paljon itselleni uutta musaa:
Sweet Billy Pilgrim: Twice Born Men
Pink Floyd: Dark Side Of The Moon
Erykah Badu: New Amerykah Part One
Morrissey: Years of Refusal
Ja monia muita mm. Thievery Corporation hienot albumit "Radio Retaliation" ja "The Richest Man In Babylon".
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=-bd5jh3SLAc[/youtube]
Nyt sitten iltahämärissä katsoin kunnolla kirjastoa ja päätin synkata uudet viisut wanhaan sotaratsuun. Kirjastoon on tullut lähes huomaatta paljon itselleni uutta musaa:
Sweet Billy Pilgrim: Twice Born Men
Pink Floyd: Dark Side Of The Moon
Erykah Badu: New Amerykah Part One
Morrissey: Years of Refusal
Ja monia muita mm. Thievery Corporation hienot albumit "Radio Retaliation" ja "The Richest Man In Babylon".
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=-bd5jh3SLAc[/youtube]
maanantai 3. elokuuta 2009
Mercury Prize Nominees 2009
Lomalta palattuani huomasin että on jälleen se aika vuodesta kun UK:ssa on jälleen Mercury Prize -kisa kovassa käynnissä. Viime vuonna himotun palkinnon nappasi ansaitusti Elbow.
Tänä vuonna kisassa on mukana seuraavat artistit/bändit:
Bändi/artisti: albumin nimi
Bat For Lashes : Two Suns
Florence and the Machine : Lungs
Friendly Fires : Friendly Fires
Glasvegas : Glasvegas
Kasabian : West Ryder Pauper Lunatic Asylum
La Roux : La Roux
Led Bib : Sensible Shoes
Lisa Hannigan : Sea Sew
Speech Debelle : Speech Therapy
Sweet Billy Pilgrim : Twice Born Men
The Horrors : Primary Colours
The Invisible : The Invisible
Spotify-musiikkipalvelu on myös huomioinut ehdokkaat ja tästä linkistä saat kuunteluun suurimman osan ehdokkaista - siistin soittolistan muodossa.
Mercury Prize: Mercury Prize (aiemmalta nimeltään Mercury Music Prize, nykyisin viralliselta nimeltään Nationwide Mercury Prize) on vuodesta 1992 alkaen jaettu vuosittainen musiikkipalkinto Ison-Britannian tai Irlannin vuoden parhaalle albumille.
Lähteet: Wikipedia ja Mercury Prizen kotisivut
Tänä vuonna kisassa on mukana seuraavat artistit/bändit:
Bändi/artisti: albumin nimi
Bat For Lashes : Two Suns
Florence and the Machine : Lungs
Friendly Fires : Friendly Fires
Glasvegas : Glasvegas
Kasabian : West Ryder Pauper Lunatic Asylum
La Roux : La Roux
Led Bib : Sensible Shoes
Lisa Hannigan : Sea Sew
Speech Debelle : Speech Therapy
Sweet Billy Pilgrim : Twice Born Men
The Horrors : Primary Colours
The Invisible : The Invisible
Spotify-musiikkipalvelu on myös huomioinut ehdokkaat ja tästä linkistä saat kuunteluun suurimman osan ehdokkaista - siistin soittolistan muodossa.
Mercury Prize: Mercury Prize (aiemmalta nimeltään Mercury Music Prize, nykyisin viralliselta nimeltään Nationwide Mercury Prize) on vuodesta 1992 alkaen jaettu vuosittainen musiikkipalkinto Ison-Britannian tai Irlannin vuoden parhaalle albumille.
Lähteet: Wikipedia ja Mercury Prizen kotisivut
lauantai 1. elokuuta 2009
E.L. Doctorow: Kuikkajärvi (Loon Lake, 1980)
Tutustuin E.L. Doctorowin tuotantoon viime vuonna lukemalla hänen kirjansa "Marssi" (The March, 2007, Tammi Keltainen Kirjasto # 381). Siitä innostuneena tilasin itselleni myös Kuikkajärven. Täytyy myöntää että Kuikkajärvi ei yllä Doctorowin tuoreen teoksen rinnalle.Kuikkajärvi kertoo Joe Patersonista joka lähtee nuorena maailmalle köyhyyttä pakoon. Eletään 1930-luvun lamavuosia ja Joe päätyy traagisten mutkien kautta luonnonkauniille Kuikkajärvelle ja upporikkaan teollisuuspohatan F.W. Bennetin tilalle, joka on täynnä mielenkiintoisia hahmoja.
Tilan vakiokalustosta löytyy ihmisraunio juoppo ja runoilija Warren Penfield, kuvankaunis gansterin tyttö Clara johon Joe lopulta lankeaa ja rakastuu, Lucinda Bennett tilanisännän vaimo josta tulee heti mieleen Amelia Earhart peloton aikansa naislentäjä.
Kirja etenee eri tasoilla eteenpäin ja siinä seurataan mm. Warren Penfieldin ja Joen nuoruutta. Warren Penfieldin tarina etenee lähes runollisessa muodossa joka on mielestäni äärimmäisen ärsyttävässä muodossa, esimerkki: Poliisit käynnistävät ajavat hiljaa partioautonsa pois nyt saapuvat määrätyt mustat henkilöautot täysien raittiovaunujen ja kuorma-autojen lomassa jotkut päällystakkiset miehet ilmaantuvat ei-työläisten joukkoon joka nyt vain hiukkasen muistuttaa sitä spitaalisin silmin tuijottavia lakkovahteja eikä ainuttakaan pyhimystä tänä märänharmaana aamuna suutelemassa tuota joukkoa joka nyt on niin suuri ettei sen edes tarvitse katsoa heitä kohtaan kävellessään heidän ylitseen tehtaaseen ja käynnistäessään koneet. Huoh, välillä suorastaan hengästyttävää luettavaa. Kappaleet myös Joen nuoruudesta tivolissa ovat myös raadollisuudestaan huolimatta hyvää luettavaa. Kirja parasta antia on ehdottomasti alkupuolen tapahtumat teollisuusmagnaatin tilalla ja mielestäni Doctorow olisi kannattanut hyödyntää enemmän selvästi mielenkiintoista miljöötä ja sen asukkeja. Kirjan taitekohtana on Joen pako tilalta ja uuden elämän löytäminen toisaalta, joka ei ole loppujen lopuksi helppoa. Kirjan lopussa kuitenkin ympyrä sulkeutuu.
Ei parasta E.L. Doctorowia mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)