sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Martin Hårdstedt: Suomen Sota 1808-1809 (Finska Kriget 1808-1809, 2006)

Suomen Sota on ollut minulle vieras aihe vaikka tapahtuikin lähihistoriassa. Tietysti aiheesta tulee mieleen vanha Edwin Laineen ohjaama elokuva Sven Tuuvasta sekä Runebergin Vänrikki Stoolin Tarinat. Yhden Napoleonin historiikin lukeneena, Euroopan polittinen tilanne tuolta ajalta on kuitenkin tuttua.

Uumajan yliopiston historian laitoksen lehtori Martin Hårdstedt on kirjoittanut siis vuoden 1808-1809 käydystä Suomen sodasta mielenkiintoisen yleisteoksen. Kirjassa käydään kronologissa järjestyksessä sodan vaiheet ja Hårdstedt käy myös selkeästi läpi sodan isot taustat ja lopettaa kirjan perusteelliseen analyysiin miksi Ruotsi lopulta hävisi sodan.

Hårdstedt vie lukijan maamiehensä Peter Englundin tapaan syvälle sodan ahdistavaan arkeen ja kertoo tavallisen rivisotilaan elämästä suorastaan inhorealistisen vakuuttavasti. Eri rintamatietojen ja taistelujen etenemisten välissä Hårdstedt pureutuu myös suomalaisen siviiliväestön edesottamuksiin vieraan vallan ra'asti tyhjentäessä köyhän kansan makasiineja. Kirjassa nostetaan myös esiin historian lehdille jääneet ansioituneet upseeritkin kuten Savon jääkärirykmentin komentaja Johan Sandels, joka jääkäreineen piti veli venäläisen hyvin ahtaalla Savon ja Karjalan erämaissa.

Härdstedt kirjoitus jaksaa pitää hyvin otteessaan vaikka jossain vaiheessa lähes loputtomalta vaikuttava rintamaselostus osapuolien joukkojen liikkeistä alkaa puuduttamaan. Toisaalta välikappaleet aikalaisten elämästä ja varsinkin kuvaukset Ruotsin ja Venäjän armeijan arjesta ja niiden perustoiminnasta piristävät hienosti lukukokemusta. Kaiken kaikkiaan kirja on selkokielinen yleisteos ehkä Suomen historian yhdestä tärkeimmästä ajanjaksosta.

2 kommenttia:

  1. Huomasitko, poikkesiko "ruotsalainen" näkökulma huomattavasti perinteisestä suomalaisesta versiosta? Tosin suomalaisten ja ruotsalaisten historioitsijoiden välinen yhteistyö on sen verran tiivistä, ettei sellaisia eroja kuin venäläisten kanssa oli varmaan havaittavissa.

    Pitäisikin tutustua tuohon kirjaan. Asun nykyään aivan Toivalansalmen taisteluiden tanhuvilla, joten Suomen sota on alkanut kiinnostaa aivan uudella tavalla :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos ammalukee kommentista! Minulla ei ole hajuakaan mikä on suomalaisten perinteinen versio tapahtuneesta. Uskoisin että se on jälkiviisaasti "onneksi näin päin..". Olisiko sitten ruotsi koskaan antanut meidän itsenäistyä jos olisivat kiilanneet venäläiset takaisin itäisen valtakunnan rajan taa? Epäilen.

    Aikalaisille tämä pakotettu vuoden 1809 Haminan rauha oli varmasti aikamoinen shokki: Valtakunnasta kastroitiin alueluovutuksiin kolmasosa ja neljäsosa koko väestöstä. Entisestä suurvallasta tuli "pikku-ruotsi". Uutena asiana minulle tuli että sotatoimien aktiivinen toiminta päättyi Uumajan seudulle missä Venäläiset olivat hyvin tukevissa asemissa. Ruotsin kartta olisi varmasti hyvin mielenkiintoisen näköinen jos Venäläisten tahto olisi mennyt läpi rauhanneuvotteluissa ja Tornion raja olisi jäänyt toteutumatta. Ja se Viaporin lähes veretön luovutus venäläisille argh..Suosittelen kyllä kirjaa.

    Se on kyllä totta että vanhoja kotimaisemien muistomerkkejä on lähimenneisyydessä alkanut katsomaan hiukan eri silmillä. Niitähän löytyy melkein joka pitäjästä, aina sisällissotaan tai juuri suomen sotaan liittyviä paaseja.

    VastaaPoista

Sana on vapaa. Spammaajat kärsivät kurjan kuoleman.