Batman: The Dark Knight Returns

Sarjakuvahyllyn kätköistä päätyi lukuvuoroon 1986 julkaistu Batman: The Dark Knight Returns, yrmeä klassikoksi noussut versio Bob Kanen 1930-luvun viittasankarista. Tekijät Frank Miller, Klaus Janson ja Lynn Varley päättivät DC Comicsin pyynnöstä kertoa Gothamin miljardöörin tarinan - hiukan eri tavalla. Gotham ja ympäröivä maailma ovat Frank Millerin kirjoittamassa tarinassa muuttuneet dystopiaksi. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat ydinsodan partaalla ja Gothamin kadut ovat jälleen kerran eri rikollisten taistelutanner. Tällä kertaa katuja hallitsee Mutants-jengi. Toisaalla DC Comicsin universumin kuuluisassa Elizabeth Arkham Asylum for the Criminally Insane -hoitolaitoksessa, Batmanin yksi kuuluisimmista arkkivihollisista eli Joker on heräilemässä katatonisesta tilasta. 

Bruce Wayne on vetäytynyt kartanoonsa ja on kulunut yli kymmenen vuotta siitä kun Batman on nähty viimeksi Gothamin kaduilla. Vaikka 55-vuotias miljardööri on päättänyt jäädä lopullisesti eläkkeelle, hän ei pysty katsoa sivusta kotikaupunkinsa hidasta mutta varmaa liusumista kaaokseen...

Frank Miller pelasi aikamoista uhkapeliä kun hän tarttui 1980-luvun alkupuolella nuorena kuvittajana/käsikirjoittajana DC Comics:n heittämään haasteeseen luoda uusi tarina kaikille tutusta hahmosta. Vaikka The Dark Knight Returns sai julkaisun aikoihin kriittistäkin arvostelua se on noussut vuosikymmenten aikana yhdeksi parhaimmaksi Batman-tarinaksi. Frank Millerin versio myös poikkesi vahvasti valtavirrasta ollessaan täysin aikuisille suunnattu julkaisu.

Tarinasta ja kuvista huokuu Frank Millerille tuttua synkkää mielenmaisemaa ja välillä aika ahtaista ruuduista välittyy kerroksittain kiehtovaa tarinaa, ja käsikirjoitus on kuin onkin julkaisun vahva selkäranka. Batman kuvaston tutut hahmot kuten Joker on muutettu psykoottisen oloiseksi massamurhaajaksi. Batmanin uskollinen apuri Robin on 13-vuotias tyttö joka sinnittelee vanhan viittasankarin rinnalla tuskallisissa yhteenotoissa. Poliisipäällikkö James Gordon on eläköityvä kehäraakki joka tekee tilaa nuorelle poliisisukupolvelle.  Tarina ottaa lopulliset huippukierrokset loppunäytöksessä kun mukaan tulee vähintään yhtä tuttu Teräsmies, Yhdysvaltojen hallituksen asiamies joka on saanut tehtäväkseen pysäyttää kansalaisien silmissä anti-sankariksi muuttuneen Batmanin.

The Dark Knight Returns ei ole turhaan kehuttu klassikko. Frank Millerin tarina on erittäin taitavasti ja vetävästi kirjoitettu. Klaus Jansonin rosoinen välillä yliampuva kynänjälki täydentää rohkeasti Batmanin synkkää ja väkivaltaista vaihtoehtosuuntaa. Pari vuotta myöhemmin parivaljakko Alan Moore/Brian Bolland jatkoivatkin tätä tietä luomalla toisen klassikon Batman: Killing Joke ja mm. Christopher Nolan käytti Millerin luoman Batman-tarinan elementtejä trilogiassaan.

Seuraavana onkin sitten vuorossa Neil Gaimanin unikaveri Sandman, jonka alkutaivalta kuvataan Preludes & Nocturnes Volume 1 -julkaisussa.

Anno Domini 2013

Niin se vuosi on jälleen vierähtänyt kirjojen parissa. Kun tarkastelee vuotta näin luettujen kirjojen näkökulmasta, niin tämän vuoden lukumatka halkoi päättäväisesti läpi genrekenttien. 

Vuosi alkoi Ian Tregillisin Coldest War Milkweed Triptych-trilogian keskimmäisellä osalla missä ensimmäisen osan tutut Reichsbehörde für die Erweiterung Germanischen Potenzials -ryhmän jäsenet (eli ihan vaan supernatsit) ja englannin tiedustelupalvelu jatkoivat kähinöintiään. Helmikuu toi mukanaan mielenkiintoisen kuvauksen Suomen armeijan tiedustelujaoksesta ja maaliskuussa breikattiin uudelle alueelle kun vuoroon pääsi yksi lempiartisteistani Gil-Scot Heronin postuumi elämänkerta The Last Holiday.

Kevät innosti jatkamaan George R.R. Martinin A Song of Ice and Fire -saagaa, ja A Feast for Crows selätyksen jälkeen jäljellä onkin enää A Dance with Dragons joka kampitetaan 2014. Kesän kynnyksellä astuin sitten e-kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Päätös e-kirjoista tuli lopulta aika helposti vaikka olen tähän vuoteen saakka ollut formaatin vastustaja. Niin sitten Kindle Paperwhite kolahti postilaatikkoon ja ensimmäisen e-kirjani oli Don Winslow:n Yhdysvaltojen ja Meksikon huumesotaa peilaava Power Of The Dog. Kirja on saatavilla nyt suomeksikin Like kustantamon ansiosta nimellä Kuolleiden päivät.

Kesän sadosta voisi mainita historiallisen ja mielestäni onnistuneen Robert Harrisin Cicero-trilogian avausosan Imperium ja tietenkin Joe Abercrombien fantasian Blade Itself.

Loppuvuoden Cormac McCarthyn anti-western Veren Ääriin ei jättänyt kylmäksi ja vihdoin tuli aloitettua (pitkästä aikaa) myös scifi-osaston purkaminen Joe Scalzin militaristisella Old Man's War -kirjalla.

Tänäkään vuonna ei tullut kirjoja valtavasti luettua vaan keskimäärin kirjoja meni yksi per kuukausi eli aika taapertaen. Mitä sitten ensi vuonna? Jos kirjahyllyä vilkaisee niin paljon on kirjoja lähtenyt kierrätykseen ja uusia on tullut tilalle. Löytyy jo aloitettujen sarjojen tahi trilogien jatko-osia ja jo nuoruudesta muistuvien kirjailijoiden tuotantoa kuten Frank Herbertin Dyyni tai Orcon Scott Cardin Ender jonka koko kvintetti pitänee lukea, historian opuksia unohtamatta! E-kirjat rynnii myös rinnalla ja selaimen bookmarkeissa odottaakin jo käsivarren mittainen lukujono. Ja sitten on myös sarjakuvat joilla yritän täydentää välillä äärimmäisten pitkien lukuvälien eetteriä. Sarjakuvien puolella tulee 2014 pelkkää klassikkomateriaalia mm. Judge Dreddiä, Sandmania, Akiraa ryyditettynä Robert Crumbilla ja tietenkin Will Eisnerin Spirit!

Blackout

Vuonna 2060 ajassa taaksepäin matkustaminen on mahdollista. Näin ainakin Oxfordin yliopistossa tehdään missä historian laitoksen professori James Dunworthy vastaa tutkijoiden lähettämisestä menneisyyteen tutkimaan historian suuria tapahtumia. 

Kirjan päähenkilöinä toimii kolme nuorta historianopiskelijaa jotka lähtevät vuoden 1940 Englantiin seuraamaan Toisen maailmansodan tapahtumia. Punatukkainen Merope Ward asettuu englantilaiseen maaseutukartanoon sisäköksi tarkoituksena seurata lontoolaisten lapsien evakuointeja ja uudelleen sijoittamisia maaseudulle. Toisaalla toinen historianopiskelija Polly Churchill siirtyy Lontooseen kauppatytöksi tarkkailemaan lontoolaisten reagointia Luftwaffen ankariin pommituksiin. Ja kolmantena on Michael Davis joka lähtee Doveriin seuraamaan Dunkirkin massiivisia evakuointeja amerikkalaiseksi reportteriksi tekeytyen. Kuten arvata saattaa, menneisyydessä matkustaminen on äärimmäisen riskaabelia ja tutkijoilla onkin täysi työ pysyä poissa isojen historiaa muuttaneiden tapahtumien keskiöistä. Eileen (Merope) työskentelee rauhallisella maaseudulla herrakartanossa ja joutuukin lähtemään yllättäen saattamaan lontoolaisia evakkolapsia takaisin Lontooseen ja samaan aikaan hyvin suunniteltu tutkimusmatka sotavuosiin saakin yllättävän käänteen kun portti takaisin vuoteen 2060 ei toimikaan. Polly Churchillin oma tutkimusmatka Lontoossa on täynnä välillä sekaviakin käänteitä ja saksalaisten ahkerat pommitukset sotkevat myös Pollyn paluumatkan turvalliseen vuoden 2060 Oxfordiin.

Toisaalla saarivaltion etelärannikolla Michael Davis selvittää miksi hänet siirrettiinkin Saltram-On-Sea nimiseen kylään vaikka tarkoituksena oli päästä seuraamaan Doveriin Dunkirkin evakuointeja. Lopulta hän ajautuu kalastusalukseen joka lähtee hakemaan brittisotilaita Dunkirkin rannoilta. Jännittävän pelastusoperaation jälkeen Michael herää sotilassairaalasta ja tietenkin pahinta peläten; vaikuttiko hän historian tapahtumiin pelastamalla brittisotilaita Dunkirkin rannalta?

Connie Willis on omaltani osaltani uusi tuttavuus. Vuonna 2010 julkaistu Blackout on ensimmäinen osa jonka myötä lukija tutustuu näihin kolmeen nuoreen tutkijaan vuoden 1940 Englannissa. Samana vuonna kirjailijalta tuli ulos tarinan päätösosa All Clear jossa selvinnee miten tälle triolle lopulta käy. Vaikka kirja oli yli 600-sivuinen järkäle (vaikka luin Kindle-version niin oli tämä aika järkäle lukukokemuksena) niin kiehtovasti Connie Willis osaa kuvata noiden sotavuosien Englantia. Vaikka välillä tapahtumat muuttuivat aika vauhdilla ja jossain kohdin tuntui että hahmot ryntäilevät aika päättömästi ympäri Lontoota - kirja kuitenkin vääjäämättä mukaansa ja tällaista historianystävän sydäntä lämmitti kirjailijan luomat historialliset maisemat. Ja kun tarinan taustalla kuumottaa päähenkilöiden epäilykset "muuttuiko historian kulku?" niin käsissä on hyytävän jännittävä lukukokemus. Vaikka tarinan finaali All Clear on samanlainen toteemi (yli 600 sivua) niin se on jo hyvissä asemissa alati kasvavassa lukujonossani.

Lukumatka on jo kaartanut pidemmälle historiaan Connie Willisin 1940-luvun Englannista pölyisen kuumaan 1880-luvun New Mexicoon, kun yöpöydällä on työn alla vähintääkin yhtä kiinnostava Mark Lee Gardnerin historiallinen To Hell on a Fast Horse: Billy The Kid, Patt Garrett, and the Epic Chase to Justice in the Old West.