Sarjakuvahyllyn kätköistä päätyi lukuvuoroon 1986 julkaistu Batman: The Dark Knight Returns, yrmeä klassikoksi noussut versio Bob Kanen 1930-luvun viittasankarista. Tekijät Frank Miller, Klaus Janson ja Lynn Varley päättivät DC Comicsin pyynnöstä kertoa Gothamin miljardöörin tarinan - hiukan eri tavalla. Gotham ja ympäröivä maailma ovat Frank Millerin kirjoittamassa tarinassa muuttuneet dystopiaksi. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat ydinsodan partaalla ja Gothamin kadut ovat jälleen kerran eri rikollisten taistelutanner. Tällä kertaa katuja hallitsee Mutants-jengi. Toisaalla DC Comicsin universumin kuuluisassa Elizabeth Arkham Asylum for the Criminally Insane -hoitolaitoksessa, Batmanin yksi kuuluisimmista arkkivihollisista eli Joker on heräilemässä katatonisesta tilasta.
Bruce Wayne on vetäytynyt kartanoonsa ja on kulunut yli kymmenen vuotta siitä kun Batman on nähty viimeksi Gothamin kaduilla. Vaikka 55-vuotias miljardööri on päättänyt jäädä lopullisesti eläkkeelle, hän ei pysty katsoa sivusta kotikaupunkinsa hidasta mutta varmaa liusumista kaaokseen...
Frank Miller pelasi aikamoista uhkapeliä kun hän tarttui 1980-luvun alkupuolella nuorena kuvittajana/käsikirjoittajana DC Comics:n heittämään haasteeseen luoda uusi tarina kaikille tutusta hahmosta. Vaikka The Dark Knight Returns sai julkaisun aikoihin kriittistäkin arvostelua se on noussut vuosikymmenten aikana yhdeksi parhaimmaksi Batman-tarinaksi. Frank Millerin versio myös poikkesi vahvasti valtavirrasta ollessaan täysin aikuisille suunnattu julkaisu.
Tarinasta ja kuvista huokuu Frank Millerille tuttua synkkää mielenmaisemaa ja välillä aika ahtaista ruuduista välittyy kerroksittain kiehtovaa tarinaa, ja käsikirjoitus on kuin onkin julkaisun vahva selkäranka. Batman kuvaston tutut hahmot kuten Joker on muutettu psykoottisen oloiseksi massamurhaajaksi. Batmanin uskollinen apuri Robin on 13-vuotias tyttö joka sinnittelee vanhan viittasankarin rinnalla tuskallisissa yhteenotoissa. Poliisipäällikkö James Gordon on eläköityvä kehäraakki joka tekee tilaa nuorelle poliisisukupolvelle. Tarina ottaa lopulliset huippukierrokset loppunäytöksessä kun mukaan tulee vähintään yhtä tuttu Teräsmies, Yhdysvaltojen hallituksen asiamies joka on saanut tehtäväkseen pysäyttää kansalaisien silmissä anti-sankariksi muuttuneen Batmanin.
The Dark Knight Returns ei ole turhaan kehuttu klassikko. Frank Millerin tarina on erittäin taitavasti ja vetävästi kirjoitettu. Klaus Jansonin rosoinen välillä yliampuva kynänjälki täydentää rohkeasti Batmanin synkkää ja väkivaltaista vaihtoehtosuuntaa. Pari vuotta myöhemmin parivaljakko Alan Moore/Brian Bolland jatkoivatkin tätä tietä luomalla toisen klassikon Batman: Killing Joke ja mm. Christopher Nolan käytti Millerin luoman Batman-tarinan elementtejä trilogiassaan.
Seuraavana onkin sitten vuorossa Neil Gaimanin unikaveri Sandman, jonka alkutaivalta kuvataan Preludes & Nocturnes Volume 1 -julkaisussa.
Joku kanava mainosti 60-luvun Adam West Batmania (on siis tulossa), muistaakseni TV5, ajattelin katsoa.
VastaaPoistaBatman goes camp. Jos et ole nähnyt Christopher Nolanin Batman-trilogiaa niin katso mielummin se.
PoistaMinä olen Sandmanini lukenut, mutta en päässyt oikein sisään siihen maailmaan. Alan Moore on houkutellut pitkään ja vihje joulupukille kantoi hedelmää. Nyt minulla on 15 Mooren sarjakuva-albumia ja ensimmäinen merkillinen herrasmies luettuna. Ehkä minusta sittenkin on sarjakuvalukijaksi, muidenkin kuin Lassin ja Leevin ja olin Sandmanien aikaan vain harjaantumaton. Pitää painaa Frank Millerkin korvan taakse muistiin ja ryhtyä seuraamaan sarjakuvapostauksiasi tarkemmalla silmällä.
VastaaPoistaSiitä se lähtee. Itse lähdin joskus Mustanaamioista, Tex Willereistä ja Korkeajännityksistä liikkeelle. Jos kiinnostaa katsastaa sarjakuvakenttää paremmin niin hanki käsiisi hyviä sarjakuvaoppaita. Itse löysin joku kesä sitten Paul Gravett:n "Sarjakuvaromaani", jossa on hyvin käyty läpi koko genre. Ja Frank Millerin osalta tutustu ihmeessä seuraaviin: Ronin ja koko Sin City -sarjaa, aivan loistavia kaikki.
Poista