Tämä Päätalo vei yllättävän paljon aikaa ja koko syksy on tuntunut että lukuhommat ei yksinkertaisesti maistu. Kuitenkin Koillismaa-sarjan toinen romaani meni kunnialla alusta loppuun.
Koillismaan selkosten yhteisön elämä kulkee ensimmäisen osan tapaan verkkaisesti tuttua ikiaikaista latuaa vuodenaikojen mukaan; Pöllimetsästä tukiuittoon ja porohommista riekkomehtästykseen. Luonto antaa antimistaan ja loput haetaan lakki kourassa kunnanjauhoista. Vuosikello käy 1930-luvun puoltaväliä ja kolme perhettä on edelleen tarinan keskiössä: Olkivaaralaiset, Sääskilampilaiset sekä tarinan ydinperhe Sammalsuot. Sammalsuon Kauko on kasvanut poikasesta mieheksi ja on maineeltaan jo hurja työmies, ja vaikka perhe on jo ylittänyt pahimmat kituvuodet niin silti kirjan alkuosan Kaukon siskon kevätjäillä tapahtuva tragedia lyö juuri ja juuri pinnalla pysyttelevän perheen takaisin synkkiin tunnelmiin.
Moderni maailma puskee myös väkisin selkosille kun uusi maantie siltoineen on luikerrellut korpimaiden läpi löytäen Järvikylän tuoden maailman tapahtumat ja ihmeet kyläläisten ulottuville. Perheet kokevat jälleen kerran onnen hetkiä ja pettymyksiä ihmissuhteissa ja luontoäidin muodossa, ja kirjan loppumetreillä Saksanmaan "hillerin" liikkeet tuo yön mustat huolet taivaarantaan kun kylän nuoret miehet kutsutaan aseisiin. Talvisota on alkamassa.
Vaikka Selkosen kansaa on pidetty ehkä epätasaisempana sarjan kirjoista niin kyllä "Mestari" näytti jälleen miten eläväisesti ja mielenkiintoisesti saa tarinan lentämään. Murrerikasta ja todellakin eläväistä tekstiä kirjan yli 500 sivun edestä. Tähän ei ikinä kyllästy. En ainakaan minä.
Seuraavaksi hiihdetään historian puolelle kun vuorossa on postin tuoma Pulitzer-voittajan Doris Kearns Goodwinin monumentaalinen Team of Rivals joka on halkileikkaus Abraham Lincolnin presidentiysajastaan ja hänen nerokkaista poliittisista liikkeistään.
