Suvilukemista

Listaan yleensä ns. ostoslistaa mielenkiintoisista kirjoista internet-selaimen bookmarkkeihin Ostettavat kirjat -kansioon, ja huomasin että niitä on kasautunut mukavan paljon. Tällä kertaa haaviin on jäänyt kirjoja laidasta laitaan: historiaa, dekkareita, elämänkertaa jne. eli aimo kasa kirjahyllyyn sovitettavaksi. Vaikka olen varannut kesälomalle G.R.R.M.:n Storm of Swords niin loppuvuodelle on hyvä pistää näitä jo järjestykseen.

.

Aikomukseni oli miettiä Juha Siltalan kirjoittaman Sisällisodan psykohistoria hankkimista, mutta ihme ja kumma, törmäsin siihen paikallisen kirjakaupan alehyllyssä ja vielä turkkasen hyvään hintaan: 10 euroa. Niin se sitten lähti uuteen kotiin. Kirjan nimi jo kertoo paljon mutta vaikka ajanjakso on Suomen historian tutkituin aihe niin jostain syystä vuoden 1918 tienoon tapahtumat vetää edelleen puoleensa. 

Jatketaan tietokirjallisuudella ja Bill Brysonin tuoreella suomennoksella. Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona. Olen joitain vuosia sitten lukenut kirjailijan aikaisemman aivonystyröitä hierovan Lyhyt historia lähes kaikesta missä kirjailija päätti lähteä selvittämään mm. maailmankaikkeuden suuria arvoituksia, ihmisen alkuperää, luonnon monimuotoisuutta ja muita tieteen kimurantteja kysymyksiä eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Loistava kirja jossa asiat on esitetty mahdollisimman yksinkertaisesti jotta tällainen perustallaajakin ne ymmärtää. Tässä uusimmassa kirjailija ei poistu kotoaan, vaan käy läpi kodin ja asumiseen liittyvää historiaa.

Sitten aivan jotain muuta. James Ellroy on ollut jo vuosia lempidekkaristini tummasävyisillä ja brutaaleilla dekkareillaan. Olen myös yrittänyt etsiä rinnalle jotain samansuuntaista kirjailijaa ja Boston Teranin tuotanto on suunta jota lähden kokeilemaan. Kirjailijan debyytti God Is A Bullet tuntuu olevan yhtä kylmää kyytiä kuin Ellroyn painajaismaiset tarinat. Kirjan tarina rakentuu paahtavan etelä-Kalifornian maisemissa missä paikallisen poliisin tytär kidnapataan jonkinsortin satanistikultin toimesta ja josta tarina sukeltaa hyvin synkkiin vesiin. Kirjailijan mukaan kirjan nimi tulee graffitista minkä hän näki eräällä seinällä: God is a bullet right to the head. You start to feel better the minute you're dead.

Täytyy myöntää että en olisi törmännyt Bruce Porterin uskomattomalta kuulostavaan kirjaan ilman Ted Demmen ohjaamaa ja Johnny Depp:n tähdittämää Blow elokuvaa. Bruce Porterin kirjoittama
Blow: How a Small-Town Boy Made $100 Million With the Medellin Cocaine Cartel and Lost It All nimi kertoo paljon sen sisällöstä. Kirja kertoo George Jungin tarinan joka nousi pienen marijuanamyynnin kautta yhdeksi yhdysvaltain suurimmaksi kokaiinimyyjäksi 1970-80 -luvuilla. Elokuvan kertoma traaginen tarina George Jungista oli sen verran absurdi ja mielenkiintoinen että päätin tutustua elokuvan todelliseen päähenkilöön. Ja kyllä, hän on edelleen vankilassa.

Ian Tregilliksen Milkweed Triptych -sarjan ensimmäinen osa Bitter Seeds (arvostelu) oli sen verran mukavaa luettavaa että nyt heinäkuussa julkaistava jatko The Coldest War lähtee tilaukseen. Ensimmäisen osan jälkeen tarina siirtyy parikymmentä vuotta eteenpäin ja toisen maailmansodan jälkeinen maailma tasapainoilee kahden voittajavaltion käsissä. Britannian käy sinnikästä vastarintaa warlock-noitiensa avulla suurta Neuvostoliittoa vastaan, joka toisen maailmansodan voitettuaan on saanut käsiinsä natsien teknologian minkä avulla natsit saivat luotua ykkösosasta tuttuja superihmisiä. Tätä kirjaa on odotettu.

Mielenkiinto rouva Atwoodin tuotantoon on haahuillut mielessä kuin ärsyttävä kutina, ja nyt päätin lähteä tutustumaan MA:n dystopia-tuotantoon. Ja kiitos Raija MA:n arvosteluista - sait mieleni muuttumaan :).

Seth Grahame-Smithin tuotantoa ollaan pistämässä näytille Hollywoodin isolla elokuvakoneistolla kun kirjailijan vuonna 2010 julkaisema Abraham Lincoln, Vampire Hunter sai ensi-illan kesäkuussa. Tim Burtonin tuottama ja Timur Nuruakhitovich Bekmambetovin ohjaama elokuva kertoo aikamoisen mielikuvituksellisen tarinan Yhdysvaltain 16. presidentin elämästä. Jep, mukana on vampyyreja. Kuitenkin, kirjailija on jatkanut tuoreimmallaan helvetillistä mielikuvitussoppaansa Unholy Night -kirjassaan. Kaikki tuntevat Jeesuksen seimentarinan itämaiden tietäjien kera. SG-S on lyönyt raamatulliseen tarinaan hiukan lisää voltteja muuttamalla uutukaisessaan itämaiset tietäjät pahamaineisiksi murhamiehiksi jotka karattuaan roomalaisten vankilasta törmäävät raamatusta tuttuun seimenpariskuntaan. Herodeksen alettua murhaamaan vastasyntyneitä poikalapsia murhakolmikko ottaa perheen suojaansa ja auttavat heidät pakenemaan Egyptiin. Huh mutta onhan tämä luettava! (muistutus itselle: lue hyllyssä odottava David Herbert Donaldin historiikki Lincoln).

Umberto Eco tunnetaan älykkäistä tiiliskiven kokoisista historiaromskuista ja tuorein käännös Prahan kalmisto jatkaa laadukasta sarjaa. Olen itse joskus aikoja sitten lukenut Focaultin heiluri ja Ruusun nimi ja pidin molemmasta. Hyllyssä on kuitenkin odottanut jo vuosia Baudolino, joten se olisi varmaankin hyvä lukea ennen tätä. Pistetään uusin kuitenkin muistiin.

Walking Dead -televiissiosarjan ystäville ei varmaankaan ollut epäselvää että sarja perustuu suosittuun samannimiseen sarjakuvaan. Itselläni on jo lähivuodet kihelmöinyt ajatus että tekisin paluun vuosien ja vuosien tauon jälkeen sarjakuvien pariin. Nykyisessä kirjahyllyssä on hyllymetrin verran vuosien takaisia kaikenlaisia paksuja albumeja joiden pariin sitä on vähitelleen palannut näin vanhemmalla iällä. Ghost in the Shell, Watchmen, Maus, Valerian, Akira, From Hell, Sin City-sarja, Preacher sekä mm. Hiroaki Samuran loistava Blade of The Immortal-sarja tuntuu jälleen tuoreelta vuosien tauon jälkeen. Varastossa on vielä pari laatikollista kasarin Ryhmä-äksää, Star Warsia ja Indiana Jonesia. No kuitenkin herrat Robert Kirkman, Charlie Adlard, Cliff Rathburn ja Tony Moore ovat lyöneet yksiin kansiin ensimmäiset 48 osaa sarjastaan ja kokoelmassa on sopivat 1088 sivua. Eli mukava puhelinluettelon kokoinen laitos.


Siinä oli nyt jokunen esimerkki. Mielenkiintoisia kirjoja tulee vastaan viikottain ja osa niistä menee ohi ja osa jää sitten mieleen. Yöpöydällä majailee nyt Säätiön jälkeen yksi nuoruuden sarjakuvatuttuja eli Robert E. Howardin Savage Tales of Salomon Kane. Kohtasin ensin tämän puritaanimiekkamiehen sarjakuvamuodossa ja nyt tutustuminen jatkuu alkuperäisessä muodossa eli Robert E. Howardin 1900-luvun alkupuolen klassisissa tarinoissa. Kirjallinen matkani heilahtelee siis laidasta laitaan - mikä onkin koko touhussa parasta.

Perilliset

Siitä on jo kaksi vuotta kun viimeksi tartuin Kaiho Niemisen tuotantoon. Suomalainen kertomakirjallisuus on valitettavasti  hyvin harvinaista herkkua (poislukien Linna, Waltari ja Päätalo) kirjahyllyssäni, joten kun tartuin parin vuoden takaiseen Pakolaisten kuskiin, oli sen verran mukavaa luettavaa että sen jälkeen kaupasta lähti mukaan tämä Perilliset. Jostain syystä en ole kiinnostunut sen enempää suomalaisesta nykykirjallisuudesta. Saattaa kuulostaa oudolta mutta nautin enemmän esimerkiksi Päätalon vanhoista sydänmaiden kuvauksista kuin trendikkäiden Finlandia-kisaajien hittikirjoista tai muista nykykertojista.

Perilliset julkaistiin vuonna 2006 paria vuotta aikaisemmin Pakolaisten kuskia ja on tämän syrjäseudun miesten tulkin (Etelä-Saimaan sanomalehden osuva kuvaus) seitsemästoista teos.

Kirjan keskeiseksi hahmoksi asettuu kansakoulunopettaja Toivo Vainikka joka muistelee nuoruuttaan Yläjoen maisemissa vuonna 1939 Talvisodan kynnyksellä. Toivon suojattina ja omaa haavettaan kurottelee kylän yrmeä keihästoivo Lauri Sorri josta odotetaan pitäjän uutta olympiavoittajaa Helsingin 1940 kesäkisoihin. Tarina etenee kuin viipyilleen ikuisen suomalaisen suven maisemissa pitäjän elämää seuraten. Laurissa kiteytyy hienosti suomalainen sisu mentaliteetti kun yksinäisen punikin pojan puurtamista seurataan kohti Helsingin kisoja. Mutta kuten arvata saattaa, unelmien rattaisiin lyödään miestä isompaa kapulaa kun itänaapuri on päättänyt tulla rajan yli.

Unelmat alkavat särkymään kun maailman muuttuvat kylmät tuulet saavuttavat myös Yläjoen pitäjän. Toivo, Lauri ja monet muut pitäjän pojat lähtevät rintamalle ja osa palaa sankarivainajina kotiin. Myös Lauri. Toivo selviää itse kuin kohtalon oikkuna mutta joutuu kenttäoikeuden eteen ja tuomitaan rintamakarkurina lääninvankilaan.

Kirjan loppuosassa seurataan sitten Toivon perheen uutta elämää kaupungissa ja varsinkin nuoremman sukupolven silmin joka kokeilee omia siipiään 1960-luvun kasvun vuosina.

Täytyy sanoa että Kaiho Niemisen kirjat ovat olleet kuin mukavan virkistäviä tuulahduksia kaiken muun kirjallisuuden keskellä. Kirjailija osaa inhimmillisen ja ennen kaikkea lämpimän tarinaniskennän ja murreperäistä sanailua jaksaa mielellään lukea. Itse huomasin kuinka tässäkin kirjassa kirjailijan vetämät laveat pensselinvedot jo pelkästään tilanteiden kuvaamisessa toimii täydellisesti, vai mitä olet mieltä seuraavasta pienestä kuvauksesta:

Lauri nyökkäili naama totisena, vastasi Toivon kämmenen heilautukseen nostamalla kämmen kuin Jukkaran seppä, sormet harallaan. Raollaan olevasta ikkunasta rupesi hetken päästä kuulumaan pyöränketjujen raminaa ja nausketta. Joillakuilla oli vielä sentään jotain, minkä perästä voi hinkua, Lauri hieroskeli hikisiä varpaitaan pöydän alla vastakkain. Pedalien nauskahtelu etääntyi ja haipui, akkunasta kuului vain sontakärpäsen ampuilevaa surinaa.

Television kautta mielenkiinnon herättänyt kirjailija alkaa olemaan aika vahva tekijä allekirjoittaneen kirjahyllyssä jonka tuotantoa alan varmuudella seuraamaan.

Kirjalliset maisemat ovat jo kuitenkin vaihtuneet kun yöpöydällä odottaa Isaac Asimovin Säätiö-trilogian päätöskirja Toinen Säätiö.

Töllössä tänään: Walking Dead 2. kausi

Fox-kanavan loistava zombie-sarja pyörähtää tänään toiselle kaudelle. Eli töllöt tänään klo 22.00 Foxille!

The second season begins with Rick and his group of survivors leaving Atlanta. They decide that Fort Benning will be their next destination. Along the way, they come across a traffic jam of abandoned vehicles on I-85. The group loots several vehicles and as a large horde of walkers approach, are forced to hide under the vehicles.

Miehet mahdottomien ratkaisujen edessä

Olen lähivuosina yrittänyt kartuttaa tietämystäni erityisesti Suomen historian osalta. Kiinnostus on kohdistunut enemmänkin lähivuosisatoihin joista löytyy varmasti hyllymetreittäin teoksia. Mielenkiintoisia lukukokemuksia ovat ainakin olleet 1800-luvulla käyty Suomen sota, Mannerheimin sotilasuran alkumetrien päiväkirja Mantsurian sotaretkestä ja tasavaltamme kolmannen presidentin edesottamuksista itsenäisyytemme aattona. Eli matkaa on käyty 1800-luvulta jo 1900-luvun alkupuolelle. 

Tämä Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen toimittama kirja Väinö Tanner unohdetut päiväkirjat 1943-1944 avaa tapahtumia jatkosodan aikaisiin tapahtumiin. Itselleni Väinö Tanner on ollut aina suht tuntematon valtiomies Suomen historiassa, samoin hänen kollegansa Risto Ryti. 

Kuka sitten Väinö Tanner oikein oli? Väinö Tanner lähti vaatimattomista kotioloista ja nousi nopeasti lakimiesopintojen jälkeen nuoren Suomen politiikan näyttämölle. Hänet valittiin vuonna 1926 sisällissodan jälkimainingeissa Suomen ensimmäiseksi vasemmistolaispääministeriksi (huom! sisällissodan päättymisestä oli vain kahdeksan vuotta aikaa), hän palveli mm. valtionvarainministerinä, talvisodassa ulkoministerinä. Kaikkiaan Tanner toimi ministerinä eri viroissa huimat 2756 päivää. Ja siihen päälle vielä yli kymmenen vuotta SDP:n puheenjohtajuutta.

Nämä Väinö Tannerin sotapäiväkirjat siirrettiin Yhdysvaltoihin Stanfordin yliopiston Hoover-instituutin arkistoihin ilmeisen evakuontimielessä vuonna 1945 Suomen Washington-suurlähettilään Hjalmar Procopén toimesta. Olihan Tanner yksi tulevan jatkosodan sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syytettyjä.

Päiväkirjamerkinnät alkavat helmikuusta 1943 jolloin tieto saksalaisten nopeasti heikkenevästä sotaonnesta Stalingradissa kiirii Jukka Rangellin koalitiohallituksen tietoon. Tästä alkaakin lukijaakin välillä niskakarvoja nostattavat tapahtumat. Jatkosodan riehuessa itärajalla ja myös kotirintamalla, Tanner kuvaa kuinka Suomi käy omaa yksinäistä selvitymistaistelua isojen voimavaltioiden puristuksessa. Idässä pullistelee punakone, lännessä Suomen tilanteesta hermostunut Ruotsi ja liittoutuneet, ja etelässä vainoharhainen, ikuinen optimisti Hitler esikuntineen.
Tanner kirjoittaa välillä tuntitarkkuudella analyyttisen viileästi rintamatiedoista ja valtiojohdon tapaamisista. Pääosassa ei ole suinkaan  Tanner itse vaan lukija pääsee kuin kärpäsenä Smolnan kattoon seuraamaan näitä kriisin aikoja. Suomi tunnustelee alusta asti rauhaa Neuvostoliiton kanssa ruotsalaisten välityksellä ja hän kuvaa kuinka diplomaattikanavat välittävät Suomen rauhantunnusteluita välillä onnistuen ja välillä sekoillen. Päiväkirjamerkinnöissä selostetaan usein myös Suomen hallituksen vaikeiden virallisten lausuntojen vääntämistä ja kääntämistä oikeanlaisen sisällön luomiseksi. Kun vastaanottajana oli Neuvostoliitto virheille tai väärinkäsityksiin ei  ollut varaa.

Marsalkka Mannerheim nousee myös päiväkirjan lehdillä kuin järjen ääneksi joka yrittää viimeiseen asti olla sekaantumatta politiikkaan ja pysytellä ainoastaan sotilaan ominaisuudessa kertomassa faktat rintamatilanteesta, ja potkimassa saappaallaan välillä näiden  empivien politiikkojen persauksia. Esimerkkinä seuraava.

[...] Ehdoista (välirauhaehdot, syyskuu 1944) Mannerheim lausui käsityksenään, että ne olivat sotilaallisesti kauheat. Suomi joutui jokseekin täydellisesti Neuvostoliiton valtaan. Porkkalan alue ulottui 17 kilometrin päähän pääkaupungista ja se on suuri alue, johon mahtuu kokonaista kaksi armeijakuntaa..[...] Mannerheimin mielestä pääkaupunki pitää siirtää pois nykyiseltään paikaltaan. Lisäksi on luovutettava lentokenttiä. Neuvostoliitolla tulee olemaan vapaa kulkuyhteys joukkoihinsa. 

Päiväkirjamerkinnät pysyvät täysin Suomen valtiojohdon tapahtumien kuvaamisessa ja ei voi kuin ihmetellä Rytin, Tannerin ja Mannerheimin taitoa ja paineensietokykyä näiden hyvin vakavien tapahtumien luotsaamisessa, varsinkin kesäkuussa 1944 kun Neuvostoliitto antoi käytännössä uhkavaatimuksen: Suomen ehdoton antautuminen tai edessä oli suurhyökkäys ja Suomen miehittäminen. Suomen kohtalon ollessa kirjaimellisesti veitsen terällä niin näitä lukiessa nykyiset euro-ongelmat tuntuu aika pieniä murheilta..

Tanner ei luonnollisesti valaissut työn ulkopuolista elämää, vaan mainitsi välillä lähtevänsä "viikoksi maalle", ja tätä puolta olisin kiinnostuneena kaivannut. Miten hallituksen painekattila vaikutti Tannerin tai muun kolmikon vapaa-aikaan tai perhe-elämään? Valaisua löytyy ehkä muista kolmikon teoksista.




Kirjallinen matka jatkuu Suomalaisissa maisemissa. Työn alla on harvinaista herkku eli Kaiho Niemisen Perilliset. Kirjalijan edellisestä kirjasta onkin jo lähes pari vuotta aikaa.

Lähteinä käytetty mm. Väinö Tanner Säätiön tietoja

World War Z: An Oral History Of The Zombie War

Kirjallinen patikkaretkeni ihmiskunnan synkissä maailmanlopun maisemissa jatkuu. Tällä kertaa päätin tarttua viime kesän ameriikan lomatuliaiseen eli Max Brooksin aihepiirinsä klassikoksi tituleerattuun World War Z: An Oral History Of The Zombie War.

Kirjailijan mukaan (joka on muuten komedialegenda Mel Brooksin poika) luova sysäys kohti kirjallista zombie-taivalta tapahtui vuosituhannen vaihtuessa kun ennen pahaenteistä Y2K:ta julkaistiin kaikenkarvaisia selviytymisoppaita siltä varalta että mm. taivas putoaa niskaan. Selviytymisopasta zombie-invaasiolle ei ollut olemassa ja zombie-nörttinä Max B. päätti kirjoittaa sellaisen.

Ensin julkaistiin The Zombie Survival Guide, joka lopulta nousi myös New York Timesin Best Seller -listalle. Vuonna 2006 World War Z näki päivänvalon ja kirja  ylitti vuonna 2010 yli miljoonan myydyn kirjan rajapyykin. Amerikkalaiseen tapaan tässäkin painoksessa ensimmäiset sivut on pyhitetty amerikkaisen median arvioylistyksille. Ja nythän esimerkiksi Brad Pittin tuotantoyhtiö on tekemässä jälkimmäisestä kirjasta elokuvaa, ensi-ilta on vuonna 2013. Odotamme tuotosta kauhulla.

Kirja on siis dokumentaarinen kokoelma maailmaa riepotelleen zombie-sodasta selvinneiden ihmisten haastatteluja. Kirjan kertojaäänenä toimii sodan jälkeisen YK:n (United Nations Postwar Commission) selvitysmies/kirjailija itse joka on tehnyt tämän mosaiikkisen silminnäkijäraportin kaksitoistavuotta sitten päättyneen sodan tapahtumista. Kirja jakaantuu kahdeksaan kronologiseen osaan ja sisältävät useita kymmeniä haastatteluja kymmennen vuotta kestäneen sodan eri vaiheista. Haastateltavina on ihmisiä käytännössä elämän joka osa-alueelta ja myös joka puolelta maailmaa. Kirjan luonnollisesti aloittaa silminnäkijäkertomus potilas nollasta, jonka kertoo kiinalainen maalaislääkäri. Seuraava haastateltava onkin tiibetiläinen Nury Televaldi joka kertoo jo pohjoiseen pakenevasta kiinalasväestöstä. Lukijalle aukee jo  tässä vaiheessa selkeä kuva räjähtävästä epidemiasta. Epidemia eskaloituu lopulta nopeasti globaaliksi pandemiaksi ja haastateltavat kertovat synkistä selviytymistaisteluista kun päästää kappaleeseen Great Panic. Ihmiskunta on tässä kohtaa jo vakavien haasteiden edessä ja jokainen valtio tekee omia päätöksiä pandemian taltuttamiseksi: Israel sulkee rajansa, Pakistan ja Iran käyvät ydinsotaan, amerikkalaiset pakenevat pohjoiseen Kanadan puolelle tai etelään Meksikon rajan yli.

Turning the Tide -kappaleessa ihmiskunta ottaa sitten aseen kauniiseen käteensä ja päättää aloittaa systemaattisen vastahyökkäyksen. Viranomaiset arvioivat että maailmassa on noin 200 miljoonaa (!) zombieta ja niiden järjestelmällinen hävittäminen aloitetaan. Tässä vaiheessa kirja saa teknisen kierteen ja haastatteluissa kuvataan kuinka valtiot aloittavat teollisen tehokkaan lähes loputtomien zombie-laumojen tuhoamisen: kaupungit, satamat, kylät ja maisemat putsataan näistä epäkuolleista.

Ihan ensimmäisenä kirjasta jäi mieleen se mielikuvituksen määrä jonka kirjailija on tähän kirjaan ammentanut. Haastateltavia on tosiaan useita kymmeniä, ja jokaisella on oma tapahtumarikas tarinansa. Osa haastatteluista on vain muutaman sivun pitkiä ja osa voi olla kymmeniä sivuja pitkä. Kirjailija on varmaankin päättänyt tehdä kirjasta takuuvarman jatkokehityskohteen..Sinänsä ei mikään ihme, näistä ihmiskohtaloista saisi kirjoitettua useamman kirjan (tai elokuvan). Tosiaan kirjasta ollaan tekemässä kovaa vauhtia ison budjetin Hollywood-elokuvaa, ja ennen sitä en voi olla suosittelematta Fox-kanavan zombie tv-sarjaa Walking Dead. Itse tykästyin sarjaan joskus viime vuonna kun sitä netistä hain ja sarjassa on muutenkin tutut maisemat (Atlanta, GA). Foxille pitää myös nostaa hattua siitä että jatkavat sarjaa tuoreella 2. tuotantokaudelle heti ykkösen perään.

Zombie-maisemista ollaankin jo siirrytty vuosille 1943-1944 jolloin suomalaiset valtiopäämiehet olivat vaikeiden päätösten äärellä.

Atuanin holvihaudat

Maameren tarinat ovat edenneet alkuperäisen trilogian toiseen osaan (ensimmäisen osan arvio). Olen onneksi autuaasti unohtanut Atuanin holvihautojen tapahtumat. Viime lukukerrasta taitaa olla aikaa päälle kaksikymmentä vuotta.

Päälle sataviisikymmentä sivuinen tarina kertoo nuoren Tenarin kasvutarinan joka jo nuorena vihitään Holvihautojen ylipapittareksi paikassa jossa palvotaan Nimettömiä jumalia ja suojellaan ilmeisen helvetillisen kokoista maanalaista labyrinttia aarteineen.

Tarina kuvaa Hautaholvien temppelialueen elämän ikiaikaisia palvontamenoja ja rituaaleja kunnes eräänä päivänä nuori ylipapitar Tenar törmää pimeässä maanalaisessa labyrintissa lukijoille tuttuun velhoon eli Varpushaukkaan.

Täytyy sanoa että tarina oli omalla tavallaan lievä pettymys jos verrataan trilogian ensimmäiseen osaan. Tarina siis keskittyi Atuanin karuun ympäristöön ja itse jotenkin petyin ensimmäisten 50 sivun jälkeen ja ajattelin "tässäkö tämä nyt on ja missä Varpushaukka viipyy..". Onneksi sitten puolen välin jälkeen tuttu hahmo ilmestyi ja tuntui että koko tarina sai uuden vaihteen päälle. Vaikka tarina ei nyt ollut mikään riemuvoitto, niin olen huomannut alkavani pitää yhä enemmän kirjailijan teksteistä. Joten täytynee surffailla U.K. Le Guinin asiantuntijan sivuille eli Raijan Taikakirjaimet -blogiin mistä löytyy kattava arvosteluvuori kirjailijan tuotannosta.

Katkelma sieltä jostakin:

"Hän saattoi viettää koko yön aarrekammioissa, perehtyi juurta jaksain yhden ainoan arkun sisältöön; jalokivi jalokiveltä hän tutki kaiken: ruostuneen sotisovan, kypärien katkeilleet töyhdöt, kilvet ja neulat ja soljet - vaskea, hopeaa ja täyttä kultaa. 

Pöllöjä Arhan läsnäolo ei häirinnyt: ne torkkuivat kattoparsilla keltaisi silmiään räpytellen. Tähdet tuikkivat varkain kattotiilien raoista ja joskus sisälle tuprutti lunta.: hienoa ja kylmää kuin ikivanha silkki, joka hajosi tomuksi pelkästä kosketuksesta."

Töllössä tänään: Game of Thrones - 2.kausi

Niille jotka tilaavat Canal+ -pakettia on mahdollisuus nauttia tänään Canal+ Series-kanavalla alkavaa Game Of Thronesin toista tuotantokautta eli A Clash of Kings -kirjan hengessä mennään.