.
Aikomukseni oli miettiä Juha Siltalan kirjoittaman Sisällisodan psykohistoria hankkimista, mutta ihme ja kumma, törmäsin siihen paikallisen kirjakaupan alehyllyssä ja vielä turkkasen hyvään hintaan: 10 euroa. Niin se sitten lähti uuteen kotiin. Kirjan nimi jo kertoo paljon mutta vaikka ajanjakso on Suomen historian tutkituin aihe niin jostain syystä vuoden 1918 tienoon tapahtumat vetää edelleen puoleensa.
Jatketaan tietokirjallisuudella ja Bill Brysonin tuoreella suomennoksella. Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona. Olen joitain vuosia sitten lukenut kirjailijan aikaisemman aivonystyröitä hierovan Lyhyt historia lähes kaikesta missä kirjailija päätti lähteä selvittämään mm. maailmankaikkeuden suuria arvoituksia, ihmisen alkuperää, luonnon monimuotoisuutta ja muita tieteen kimurantteja kysymyksiä eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Loistava kirja jossa asiat on esitetty mahdollisimman yksinkertaisesti jotta tällainen perustallaajakin ne ymmärtää. Tässä uusimmassa kirjailija ei poistu kotoaan, vaan käy läpi kodin ja asumiseen liittyvää historiaa.
Sitten aivan jotain muuta. James Ellroy on ollut jo vuosia lempidekkaristini tummasävyisillä ja brutaaleilla dekkareillaan. Olen myös yrittänyt etsiä rinnalle jotain samansuuntaista kirjailijaa ja Boston Teranin tuotanto on suunta jota lähden kokeilemaan. Kirjailijan debyytti God Is A Bullet tuntuu olevan yhtä kylmää kyytiä kuin Ellroyn painajaismaiset tarinat. Kirjan tarina rakentuu paahtavan etelä-Kalifornian maisemissa missä paikallisen poliisin tytär kidnapataan jonkinsortin satanistikultin toimesta ja josta tarina sukeltaa hyvin synkkiin vesiin. Kirjailijan mukaan kirjan nimi tulee graffitista minkä hän näki eräällä seinällä: God is a bullet right to the head. You start to feel better the minute you're dead.
Täytyy myöntää että en olisi törmännyt Bruce Porterin uskomattomalta kuulostavaan kirjaan ilman Ted Demmen ohjaamaa ja Johnny Depp:n tähdittämää Blow elokuvaa. Bruce Porterin kirjoittama
Blow: How a Small-Town Boy Made $100 Million With the Medellin Cocaine Cartel and Lost It All nimi kertoo paljon sen sisällöstä. Kirja kertoo George Jungin tarinan joka nousi pienen marijuanamyynnin kautta yhdeksi yhdysvaltain suurimmaksi kokaiinimyyjäksi 1970-80 -luvuilla. Elokuvan kertoma traaginen tarina George Jungista oli sen verran absurdi ja mielenkiintoinen että päätin tutustua elokuvan todelliseen päähenkilöön. Ja kyllä, hän on edelleen vankilassa.
Ian Tregilliksen Milkweed Triptych -sarjan ensimmäinen osa Bitter Seeds (arvostelu) oli sen verran mukavaa luettavaa että nyt heinäkuussa julkaistava jatko The Coldest War lähtee tilaukseen. Ensimmäisen osan jälkeen tarina siirtyy parikymmentä vuotta eteenpäin ja toisen maailmansodan jälkeinen maailma tasapainoilee kahden voittajavaltion käsissä. Britannian käy sinnikästä vastarintaa warlock-noitiensa avulla suurta Neuvostoliittoa vastaan, joka toisen maailmansodan voitettuaan on saanut käsiinsä natsien teknologian minkä avulla natsit saivat luotua ykkösosasta tuttuja superihmisiä. Tätä kirjaa on odotettu.
Mielenkiinto rouva Atwoodin tuotantoon on haahuillut mielessä kuin ärsyttävä kutina, ja nyt päätin lähteä tutustumaan MA:n dystopia-tuotantoon. Ja kiitos Raija MA:n arvosteluista - sait mieleni muuttumaan :).
Seth Grahame-Smithin tuotantoa ollaan pistämässä näytille Hollywoodin isolla elokuvakoneistolla kun kirjailijan vuonna 2010 julkaisema Abraham Lincoln, Vampire Hunter sai ensi-illan kesäkuussa. Tim Burtonin tuottama ja Timur Nuruakhitovich Bekmambetovin ohjaama elokuva kertoo aikamoisen mielikuvituksellisen tarinan Yhdysvaltain 16. presidentin elämästä. Jep, mukana on vampyyreja. Kuitenkin, kirjailija on jatkanut tuoreimmallaan helvetillistä mielikuvitussoppaansa Unholy Night -kirjassaan. Kaikki tuntevat Jeesuksen seimentarinan itämaiden tietäjien kera. SG-S on lyönyt raamatulliseen tarinaan hiukan lisää voltteja muuttamalla uutukaisessaan itämaiset tietäjät pahamaineisiksi murhamiehiksi jotka karattuaan roomalaisten vankilasta törmäävät raamatusta tuttuun seimenpariskuntaan. Herodeksen alettua murhaamaan vastasyntyneitä poikalapsia murhakolmikko ottaa perheen suojaansa ja auttavat heidät pakenemaan Egyptiin. Huh mutta onhan tämä luettava! (muistutus itselle: lue hyllyssä odottava David Herbert Donaldin historiikki Lincoln).
Umberto Eco tunnetaan älykkäistä tiiliskiven kokoisista historiaromskuista ja tuorein käännös Prahan kalmisto jatkaa laadukasta sarjaa. Olen itse joskus aikoja sitten lukenut Focaultin heiluri ja Ruusun nimi ja pidin molemmasta. Hyllyssä on kuitenkin odottanut jo vuosia Baudolino, joten se olisi varmaankin hyvä lukea ennen tätä. Pistetään uusin kuitenkin muistiin.
Walking Dead -televiissiosarjan ystäville ei varmaankaan ollut epäselvää että sarja perustuu suosittuun samannimiseen sarjakuvaan. Itselläni on jo lähivuodet kihelmöinyt ajatus että tekisin paluun vuosien ja vuosien tauon jälkeen sarjakuvien pariin. Nykyisessä kirjahyllyssä on hyllymetrin verran vuosien takaisia kaikenlaisia paksuja albumeja joiden pariin sitä on vähitelleen palannut näin vanhemmalla iällä. Ghost in the Shell, Watchmen, Maus, Valerian, Akira, From Hell, Sin City-sarja, Preacher sekä mm. Hiroaki Samuran loistava Blade of The Immortal-sarja tuntuu jälleen tuoreelta vuosien tauon jälkeen. Varastossa on vielä pari laatikollista kasarin Ryhmä-äksää, Star Warsia ja Indiana Jonesia. No kuitenkin herrat Robert Kirkman, Charlie Adlard, Cliff Rathburn ja Tony Moore ovat lyöneet yksiin kansiin ensimmäiset 48 osaa sarjastaan ja kokoelmassa on sopivat 1088 sivua. Eli mukava puhelinluettelon kokoinen laitos.
Siinä oli nyt jokunen esimerkki. Mielenkiintoisia kirjoja tulee vastaan viikottain ja osa niistä menee ohi ja osa jää sitten mieleen. Yöpöydällä majailee nyt Säätiön jälkeen yksi nuoruuden sarjakuvatuttuja eli Robert E. Howardin Savage Tales of Salomon Kane. Kohtasin ensin tämän puritaanimiekkamiehen sarjakuvamuodossa ja nyt tutustuminen jatkuu alkuperäisessä muodossa eli Robert E. Howardin 1900-luvun alkupuolen klassisissa tarinoissa. Kirjallinen matkani heilahtelee siis laidasta laitaan - mikä onkin koko touhussa parasta.
Sitten aivan jotain muuta. James Ellroy on ollut jo vuosia lempidekkaristini tummasävyisillä ja brutaaleilla dekkareillaan. Olen myös yrittänyt etsiä rinnalle jotain samansuuntaista kirjailijaa ja Boston Teranin tuotanto on suunta jota lähden kokeilemaan. Kirjailijan debyytti God Is A Bullet tuntuu olevan yhtä kylmää kyytiä kuin Ellroyn painajaismaiset tarinat. Kirjan tarina rakentuu paahtavan etelä-Kalifornian maisemissa missä paikallisen poliisin tytär kidnapataan jonkinsortin satanistikultin toimesta ja josta tarina sukeltaa hyvin synkkiin vesiin. Kirjailijan mukaan kirjan nimi tulee graffitista minkä hän näki eräällä seinällä: God is a bullet right to the head. You start to feel better the minute you're dead.
Täytyy myöntää että en olisi törmännyt Bruce Porterin uskomattomalta kuulostavaan kirjaan ilman Ted Demmen ohjaamaa ja Johnny Depp:n tähdittämää Blow elokuvaa. Bruce Porterin kirjoittama
Blow: How a Small-Town Boy Made $100 Million With the Medellin Cocaine Cartel and Lost It All nimi kertoo paljon sen sisällöstä. Kirja kertoo George Jungin tarinan joka nousi pienen marijuanamyynnin kautta yhdeksi yhdysvaltain suurimmaksi kokaiinimyyjäksi 1970-80 -luvuilla. Elokuvan kertoma traaginen tarina George Jungista oli sen verran absurdi ja mielenkiintoinen että päätin tutustua elokuvan todelliseen päähenkilöön. Ja kyllä, hän on edelleen vankilassa.
Ian Tregilliksen Milkweed Triptych -sarjan ensimmäinen osa Bitter Seeds (arvostelu) oli sen verran mukavaa luettavaa että nyt heinäkuussa julkaistava jatko The Coldest War lähtee tilaukseen. Ensimmäisen osan jälkeen tarina siirtyy parikymmentä vuotta eteenpäin ja toisen maailmansodan jälkeinen maailma tasapainoilee kahden voittajavaltion käsissä. Britannian käy sinnikästä vastarintaa warlock-noitiensa avulla suurta Neuvostoliittoa vastaan, joka toisen maailmansodan voitettuaan on saanut käsiinsä natsien teknologian minkä avulla natsit saivat luotua ykkösosasta tuttuja superihmisiä. Tätä kirjaa on odotettu.
Mielenkiinto rouva Atwoodin tuotantoon on haahuillut mielessä kuin ärsyttävä kutina, ja nyt päätin lähteä tutustumaan MA:n dystopia-tuotantoon. Ja kiitos Raija MA:n arvosteluista - sait mieleni muuttumaan :).
Seth Grahame-Smithin tuotantoa ollaan pistämässä näytille Hollywoodin isolla elokuvakoneistolla kun kirjailijan vuonna 2010 julkaisema Abraham Lincoln, Vampire Hunter sai ensi-illan kesäkuussa. Tim Burtonin tuottama ja Timur Nuruakhitovich Bekmambetovin ohjaama elokuva kertoo aikamoisen mielikuvituksellisen tarinan Yhdysvaltain 16. presidentin elämästä. Jep, mukana on vampyyreja. Kuitenkin, kirjailija on jatkanut tuoreimmallaan helvetillistä mielikuvitussoppaansa Unholy Night -kirjassaan. Kaikki tuntevat Jeesuksen seimentarinan itämaiden tietäjien kera. SG-S on lyönyt raamatulliseen tarinaan hiukan lisää voltteja muuttamalla uutukaisessaan itämaiset tietäjät pahamaineisiksi murhamiehiksi jotka karattuaan roomalaisten vankilasta törmäävät raamatusta tuttuun seimenpariskuntaan. Herodeksen alettua murhaamaan vastasyntyneitä poikalapsia murhakolmikko ottaa perheen suojaansa ja auttavat heidät pakenemaan Egyptiin. Huh mutta onhan tämä luettava! (muistutus itselle: lue hyllyssä odottava David Herbert Donaldin historiikki Lincoln).
Umberto Eco tunnetaan älykkäistä tiiliskiven kokoisista historiaromskuista ja tuorein käännös Prahan kalmisto jatkaa laadukasta sarjaa. Olen itse joskus aikoja sitten lukenut Focaultin heiluri ja Ruusun nimi ja pidin molemmasta. Hyllyssä on kuitenkin odottanut jo vuosia Baudolino, joten se olisi varmaankin hyvä lukea ennen tätä. Pistetään uusin kuitenkin muistiin.
Walking Dead -televiissiosarjan ystäville ei varmaankaan ollut epäselvää että sarja perustuu suosittuun samannimiseen sarjakuvaan. Itselläni on jo lähivuodet kihelmöinyt ajatus että tekisin paluun vuosien ja vuosien tauon jälkeen sarjakuvien pariin. Nykyisessä kirjahyllyssä on hyllymetrin verran vuosien takaisia kaikenlaisia paksuja albumeja joiden pariin sitä on vähitelleen palannut näin vanhemmalla iällä. Ghost in the Shell, Watchmen, Maus, Valerian, Akira, From Hell, Sin City-sarja, Preacher sekä mm. Hiroaki Samuran loistava Blade of The Immortal-sarja tuntuu jälleen tuoreelta vuosien tauon jälkeen. Varastossa on vielä pari laatikollista kasarin Ryhmä-äksää, Star Warsia ja Indiana Jonesia. No kuitenkin herrat Robert Kirkman, Charlie Adlard, Cliff Rathburn ja Tony Moore ovat lyöneet yksiin kansiin ensimmäiset 48 osaa sarjastaan ja kokoelmassa on sopivat 1088 sivua. Eli mukava puhelinluettelon kokoinen laitos.
Siinä oli nyt jokunen esimerkki. Mielenkiintoisia kirjoja tulee vastaan viikottain ja osa niistä menee ohi ja osa jää sitten mieleen. Yöpöydällä majailee nyt Säätiön jälkeen yksi nuoruuden sarjakuvatuttuja eli Robert E. Howardin Savage Tales of Salomon Kane. Kohtasin ensin tämän puritaanimiekkamiehen sarjakuvamuodossa ja nyt tutustuminen jatkuu alkuperäisessä muodossa eli Robert E. Howardin 1900-luvun alkupuolen klassisissa tarinoissa. Kirjallinen matkani heilahtelee siis laidasta laitaan - mikä onkin koko touhussa parasta.
Odotan jännittyneenä mitä pidät A Storm of Swordsista... Tregillisia odottelen minäkin, että pääsisi lukemaan. Siinä vaiheessa lomakin on alkanut. Hienoa, että olet päättänyt lukea atwoodeja.
VastaaPoistaMinä en päässyt sisälle Walking Deadiin, alku ok, sitten lässähti. Abraham Lincoln -leffasta olen kuullut paljon negatiivista, joten into lukea kirja tänä kesänä laski.
A Storm of Swords odottaa kyllä aika pelottavan kokoisena hyllyssä eli saa nähdä monta viikkoa lukemisessa menee.
PoistaWalking Dead porskuttaa ihan mukavasti eteenpäin toisella tuotantokaudella, mielestäni parantanut tahtiaan vaikka Frank Darabont kengittiin pois. Ja kolmonenkin on jo tulossa.