tiistai 21. toukokuuta 2019

Hyväksyntä

Southern Reach-trilogia on vihdoinkin ohi. Unenomainen viimeinen osa tuntui menevän alusta loppuun pienen pettymyksen kera. Poukkoilua kokonaistarinan aikajanalla joka lähes tiputti ainakin minut välillä pois pelistä. Sarjan ensimmäinen osa oli vakuuttava, toinen kelvollinen ja tämä kolmas, njaa..siinä ja siinä.

Ei kai tästä enempää. Seuraavan on jo menossa tiiliskiven kokoinen Stephen Ambrosen Undaunted Courage, tiivis paketti Yhdysvaltain 1800-alkupuolen historiaa. Kiitos ja kumarrus.

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Abaddon's Gate

Huomasin että aikaa on vierähtänyt nelisen vuotta kun viimeksi tuli luettua James S.A. Coreyn Expanse-sarjaa. Kirjasarja on täydentynyt sen jälkeen kolmella kirjalla ja yhdeksän osaiseksi suunniteltu sarja alkaa olemaan loppusuoralla kun sarjan kahdeksas Tiamat's Wrath julkaistiin tänä vuonna.

Expansen aurinkokunnassa tilasta ja vallasta kiistellään edelleen tuttujen valtaklikkien välillä. Viime osassa James Holden tiimeineen sai avaruusolio/protomolekyylin valtaaman Tycho-aseman pommitettua pois radaltaan joka lopulta syöksyi Venuksen pinnalle, kyydissä etsivä Miller.

Tämän jälkeen ajan kuluessa ihmiskunta seurasi huolestuneena kun avaruusolio/protomolekyyli näytti selviytyneen yhteenotosta ja rakensi Venuksen pinnalle kompleksisia rakennelmia ja levittäytyi planeetan pinnalle. Samaan aikaa James Holden tiimeineen on nostanut bisnestään Rocinante-aluksen turvin ja on käärinyt isot tulot pimpatulla aluksellaan.

Abaddon's Gate alkaa tilanteesta missä Venuksen kiertoradalle on ilmestynyt portaalia muistuttava rakennelma avaruusolio/protomolekyylin toimesta. Eri aurinkokunnan valtaklikit valmistautuvat lähettämään tutkimusretkikuntia kohti portaalia ja James Holden tiimeineen lopulta saavat rahakkaan tarjouksen Outer Planets Alliance-ryhmittymältä liittyä ihmiskunnan värikkääseen tutkimusretkikuntien joukkoon.

Kaikki ei luonnollisesti mene niin kuin on suunniteltu. Portaalin edustalla James Holden tiimeineen lavastetaan syyllisiksi konfliktiin joka on vaarassa syöstä aurinkokunnan täysimittaiseen konfliktiin ja James Holdenin ainoa vaihtoehto on painaa kaasu pohjaan ja ohjata Rocinante portaalin läpi toiselle puolelle.

Tästä alkaa kiehtova tapahtumasarja jonka aikana selviää avaruusolio/protomolekyylin taustat ja miksi etsivä Millerin ilmestyy James Holdenille vaikka hän on kuollut. Lopulta portaalin läpi seuraa iso määrä aluksia ja toisella puolella koetellaan niin eri valtaklikkien suhteita kuin taistellaan koko aurinkokunnan selviytymisestä. Turboahdettu avaruusooppera ei selkeästi ota rauhallisia askeleita.

Expanse-sarja aloitti televisiossa SyFyn puolella joka lopulta luopui sarjasta, ja nyt Expanse on saanut uuden kodin scifi/fantasia-nörtin Jeff Bezosin turvallisesti huomasta Amazon Primessa. Sarja on päässyt jo neljänteen tuotantokauteen joka saa ensi-illan tänä vuonna.



Lumiukko

Harry Hole # 7 eli Lumiukko. Oslolaisen dekkarin sarja menee vauhdilla eteenpäin. Sarja koostuu kahdestatoista kirjasta joten tässä on kohta pääty vastassa. Onneksi Jo Nesbø on julkaisemassa uutta Harry Hole-tarinaa "Knife" heinäkuussa joka kääntyy myös härmäksi omalla ajallaan joten perälauta ei tule aivan heti vastaan. 

Lumiukko tuntuu olevan myös yksi sarjan suosituimmista kirjoista. Se on täysverinen sarjamurhaajatarina sitten Lepakkomiehen ja unohtamatta että kirjasta on myös harvinainen Hollywood-filmatisointia vuodelta 2017, jonka ohjasi Tomas Alfredson ja Harrina kekkuloi Michael Fassbender.

Kirjailija on lyönyt tarinalle normaalia tummemmat sävyt jotka tuovat tuoreen fiiliksen koko kirjalle. Harryn viinapirut ovat tarinassa pienemmässä osassa ja ihmissuhdepuoli on myös ns. tauolla. Norja kärvistelee talvisessa otteessa kun Harry saa tehtäväkseen tutkia perhe-emännän mystistä katoamista joka alkumetreillä vaikuttaa olevan kaikkea muuta kuin sarjamurhaajan tekosia. Perheen kotitalon pihalle ilmestynyt lumiukko myös aiheuttaa ihmetystä.

Alkaa kirjasarjan kiihkein takaa-ajo jonka kirjan loppumetreille saakka sisältää tolkuttoman määrän juonenkäänteitä ("meillä on murhaaja! Hetkinen..ei kun.."). Sarjamurhaaja tuntuu olevan Harrya aina askeleen perässä ja jäätyneitä ruumiita alkaa kerääntymään kasaksi asti.

Trillerimäinen tarina ja Nesbølla ei ainakaan sarjan osalta kierrokset lopu vaikka Harry Hole-moottoriin on jo saatu hyvä määrä kilometrejä.

Meikäläisellä on kohta parin kirjan jono bloggausten osalta, joten pistän tulemaan seuraavaa.

perjantai 12. huhtikuuta 2019

The Border

Alkuun tietysti hyvät uutiset. Hollywood on tarttunut isommalla otteella Don Winslown tuotantoon ja tuotantoputkessa näyttää olevan useampi filmatisointi kirjailijan tuotoksista. Tuoreimpana Cartel-trilogia joka siirtyy FX-yhtiön kautta televisioon, tuottajana Ridley Scott. Samoin Don Winslow edellinen ja jo aikaisemmin ilmoitettu The Shield joka kertoo New Yorkin huumepoliisien kujanjuoksusta (kokemukseni täällä) joka pääsee James Mangoldin kautta elokuvaksi, myös Ridley Scottin rahapussin avulla. Joten voidaan sanoa että Don Winslow on lyönyt läpi ansaitusti.

Cartel/Power of The Dog -trilogian myötä Don Winslow on tuonut lukijoiden eteen yli 40 vuotta loputonta ja pitkälti tuloksetonta huumesotaa Yhdysvaltain ja sen eteläisten naapurien välillä. Trilogian ensimmäinen Power of the Dog kuvasi nuoren DEA-agentin Art Kellerin ensimmäisiä vuosikymmeniä sekä nuoren huumekartellin johtajan Adán Barreran välistä henkilökohtaista suhdetta ja tulevien huumesotien alkusoittoa. Tarina alkoi palavien unikkopeltojen keskeltä ja päättyi vielä isompien unikkopeltojen keskelle.

Cartel, trilogian toinen osa kuvasi huumekartellien kasvua valtaviksi organisaatioiksi jotka haalivat valtaa ja lähes mittaamattomia määriä rahaa, ja tietysti Art Kellerin lähes epätoivoista vastaan taistelua. Lopputanssi käydään Guatemalan viidakossa missä Art on luopunut lain kirjaimesta ja johtaa epävirallista ja laitonta erikoisjoukkojen iskua ja näyttää onnistuvan toimiessaan päämestaajana mm. Los Zetas- ja Sinaloa-kartellien johtoportaan osalta. Myös Adán Barrera oli paikalla mutta todettiin kadonneeksi.

Tuore The Border jatkaa vuodesta 2014. Yhdysvaltoja jo yli 40 vuotta riivannut huumeongelma on ottanut uusia kierroksia kun huumeiden yliannostusten määrä vain kasvaa. Huumeet virtaavat edelleen etelästä pohjoiseen ja kymmeniä miljardeja dollareita ui vastavuoroisesti takaisin rajan yli etelään. Art Keller on jo suunnittelemassa eläkepäiviään kunnes hänelle tarjotaan yllättäen Yhdysvaltojen huumepoliisin DEA:n johtajuutta ja hetken pohdinnan jälkeen, eläkesuunnitelmat saavat jäädä. Pelikentän toisessa päässä Meksikossa huumekartellien sisällä tapahtuu sukupolven vaihdos. Suurinosa vanhoista kartellipäämiehistä on joko kuolleet tai vangittu joten askeleen eteen ottaa entistä vallanhimoisempi nuorempi sukupolvi. Art aloittaa kunnianhimoisen projektin jolla on tarkoitus kuristaa huumekartellien Yhdysvaltojen bisnes once and for all.

Täytyy sanoa että The Border päätti komeasti Don Winslow:n massiivisen trilogian. Yli 40 vuotta vuotta Yhdysvaltojen huumesotaa kuvattuna eri osapuolien kautta antaa hyvin perspektiiviä loputtomaan taisteluun. Kymmeniä tuhansia kuolleita, kaziljoonia dollareita niin tuottoina kuin aika hukkaan heitettyinä määrärahoina. Don Winslow avaa lopussa kiehtovasti mikä on "huumesodan" lopullinen tarkoitus: kaikkia osapuolia hyödyttävä bisnes. Tässä viimeisessä osassa myös kirjailija lyö mukaan nykypäivän Yhdysvaltojen presidentin, jonka vävypoika on sotkeutunut huumekartellien rahoituskuvioihin. Twiittejä myöden tarinassa on kaikille tuttu säheltäjä, vain eri nimellä. Kirjailija on eräässä haastattelussa sanonut että tarinaan mukaan otettu Yhdysvaltojen presidentti oli tarkoituksenmukaista ja hän odottaa että kirja suututtaa monia Washingtonissa mutta hän on siihen varautunut. Mukana on myös Yhdysvaltojen huumeongelma: opioidit ja fentanyyli jotka tappavat ei pelkästään narkomaaneja kulkutaudin lailla.. Samoin kirjailija on huomioinut Väli-Amerikan pakolaiset jotka henkeä uhmaten yrittävät paeta paikallisia jengejä ja tekevät pitkän matkan kohti Yhdysvaltojen etelärajaa. Kirja ei ole mikään neutraali ja fiktiivinen kuvaus, vaan harvinaisen kantaaottava kuvaus nykypäivän ongelmista.

Nyt sitten mielenkiinnolla odotetaan mitä Hollywoodvillen ohjaajat saavat aikaan kirjoista!




sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

A Stained White Radiance

Dave Robicheaux -sarja kulkee hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Kindlessä pyörähti sarjan viides osa A Stained White Radiance ja taas tuli todettua että James Lee Burken takuuvarmat tarinat voisi lukea melkein yhdeltä istumalta. Edellinen tarina vei lukijan Montanan vuoristomaisemiin, joka myös mullisti Daven leskielämän. Daven ja ottotyttären Alafairin elämään astui Bootsie, Daven nuoruuden tyttöystävä.

A Stained White Radience tapahtumat poukkoilevat tällä kertaa Daven New Iberian kotimaisemissa. Tarina käynnistyy tapahtumilla jotka vievät sankarimme jälleen kerran ei pelkästään New Orleansin alamaailmaan vaan myös Daven lapsuuden tuttavaperheen synkkiin tapahtumiin, jotka eskaloituvat askel askeleelta. Ja samalla Dave tasapainoilee jo mukavasti tasoittuneen perhe-elämän kuin työelämän välillä. Viinapirukin pysyy kurissa edellisiä osia paremmin ja Vietnam kummittelee yöunissa yhä harvemmin.

Sonnierin sisaruksetkin tuovat tarinaan rekallisen verran syvyyttä. Nuorin veljeksistä on entinen Daven armeijakaveri joka eksyi sodan jälkeen CIA:n Air American kippariksi, vanhin veljistä on taasen klassinen syvän etelän "huuhaa" pastori joka on kerännyt omaisuuden köyhien ja yksinkertaisten ihmisten selkänahasta, haaveillen raamattuopiston perustamisesta. Ja sitten on Drew, pahimmat kolaukset saanut sisko jolla on syvempi yhteys Daven lapsuuteen. Sisarusten edesottamukset vievät Daven henkisesti syville vesille kun Sonnierin sisarkatraan traaginen lapsuus tuo Davelle käsiteltäväksi niin paikallisen Klaanin, arjalaiset uusnatsit sekä päälle New Orleansin värikkäät poliitikot kuin myös rikolliset. Mukana välillä brutaaleissakin menoissa on myös Daven vanha ja luotettava aisapari Clete Purcell, joka liikkuu New Orleansin alamaailmassa kuin kala vedessä.

Ja yhtenä isona osana kirjaa on edellisten osien tapaan Daven koti ja perhe. Oma kalastuskauppa ja venevuokraamo New Pariahin suistoissa jonne (jälleen kerran) tarinan äkkijyrkät tapahtumat myös yltävät.

Jälleen kerran oli mukava poiketa jo 82-vuotiaan James Lee Burken kirjallisissa maisemissa. Dave Robicheauxin tarinat toimivat aina hyvin, joiden jälkeen lukijalle jää pienoinen nälkä. Melkein päädyin ostamaa seuraava tarina In the Mist with Confederate Dead mutta ensi viikolla on edessä piiitkä lento Etelä-Afrikkaan töiden osalta, joten mukaan lähtee Narcos-genren kruunaton valtias: Dan Winslow Power of the Dog-sarjan tuorein julkaisu The Border.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Kolmesataa

Kuin varkain ja takavasemmalta Blogger näytti että bloggasin kolmannensadannen kerran. Lähes 10 vuotta ja melkein 200 luettua kirjaa myöhemmin on ehkä aika kurkata hiukan minkälainen matka sitä on tullut taivallettua.

Ensimmäiset vuodet oli allekirjoittaneella aikamoista hapuilua. Postauksia tuli laidasta laitaan, vähemmän ehkä kirjoista ja enemmän aikansa teknologiasta ja tapahtumista elokuvien ja television saralla. 

Mutta blogini onneksi urautui enemmän kirjojen puolelle. Scifi, perinteisemmät romaanit, dekkarit ja historia vievät kirjahyllystäni suurimman osan. Omistan kirjat mielummin kuin lainaan niitä kirjastosta. Jossain välissä yksinkertaisesti huomasin että en pysty lukemaan kirjoja kirjaston lainausaikojen raameissa. 

Isoiksi muutoksiksi voisin mainita eekirjat, joita vastustin oman aikani kunnes tulin järkiini. Vanha Kindleni on palvellutkin ansiokkaasti vuosia ja on osoittautunut yhdeksi parhaimmaksi viihdelektroniikan laitteeksi. 

Perinteiset kirjagenreni ovat myös hiukan venyneet ja paukkuneet. Uusimpina ovat historialliset romaanit sekä musiikkibisneksen elämänkerrat joita on tulossa lukulistalle lisää. 

Ja osana blogini eteenpäin vievää energiaa on tietysti muiden kirjablogit. Raijan Taikakirjaimet on ollut jo vuosia vakiopysäkkini, samoin Nipvetin asiantuntevaa peukutusta on pysynyt lukuinspiraation lähteenä.  Yritän omalta osaltani puhua lukemisen hyödyistä varsinkin kun some näyttää syövän ihmisten vähäisen vapaa-ajan. Onneksi olen onnistunut siinä jo 13-vuotiaan tyttäreni kohdalle joka tasapainoilee näiden kahden asian välillä suht hyvin.

Nyt vuonna 2019 bloggaukseni pysynevät samalla tutulla linjalla: kirjoja niin sähköisinä kuin perinteisinä fyysisinä kokemuksina. Joten Kiitos kaikille ketkä jaksavat käydä kurkkaamassa kirjoituksiani ja toivottavasti ne herättävät kiinnostusta tiputtamaan se naamakirjan fiidi ainakin vähäksi aikaa ja vaikka käväisemään paikallisessa kirjastossa.

Sapiens

Jos pehmeäkantisen kirjan kanteen on lyöty leima "Mitä Suomi lukee" niin pakkohan se on lukea! Tätä Suomi siis taisi lukea julkaisuvuonna 2016, ilmeisesti lämpenen näille koko kansaa liikuttaville teoksille hiukan jälkikäteen.

Täytyy myöntää että hiukan epäröin kun otin kirjan hyllystäni. Ihmisen 2,5 miljoonaa vuotta pitkä taival mahdutettuna päälle neljäänsataan sivuun tarkoittaa hyvin asiapitoista lukukokemusta aina ensimmäiseltä sivulta alkaen. Mutta Yuval Noah Hararille täytyy nostaa hattua: hän on onnistunut kokonaisuudessa varsin mallikkaasti. Kirja käy läpi ne kolme kuuluisaa historiaamme muokannutta vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous joka synnytti historian käsitteenä ja toi mukanaan fiktiivisen kielen. Perässä tuli maanviljelyn vallankumous jolloin ihminen domestikoi ravintokasvit ja eläimet, ja lopulta tieteellinen vallankumous joka mullisti kaiken. Kirjaili taluttaa välillä äimistynyttä lukijaa läpi näiden kolmen ison kokonaisuuden, ja selittää miten nämä kaikki ovat vaikuttaneet meihin.

Kirjasta jäi päällimmäisenä mieleen aika. Niihin liittyvät valtavat aikajanat joiden aikana ihminen kehittyi ja kasvatti vaikutusvaltaansa muuhun planeettaan nähden. Ja tietysti ne kaikki tuhansien vuosien aikana kukoistaneet kulttuurit jotka ovat hävinneet historiaan ja joista meillä ei ole tietoakaan. Homo Sapiensin noin 70 000 vuoteen on mahtunut yksi jos toinenkin tapahtuma.

Afrikan savanneja aluksi mittaillut Homo Sapiens jatkaa matkaansa kirjailijan käsittelyssä vuonna 2017 suomeksi käännetyssä Homo Deus: Huomisen lyhyt historia joka pyörittelee meidän tulevaisuutta ja kehittymistä ihmisenä.