maanantai 4. marraskuuta 2013

Doctor Sleep

Törmäsin Stephen Kingin tuoreimpaan julkaisuus sattumalta ja aloin lukemaankin tätä lähes pakon sanemalana työmatkalla. Normaalisti muistan ottaa työmatkalle kirjan mukaan kun tietää että lentokentällä joutuu lähes poikkeuksetta aina odottamaan, ja tällä kerralla se tuttu yöpöydän kirja jäi kotiin. Edellinen Kingini on muistaakseni Mustan Torni-sarjan ensimmäinen osa Revolverimies eikä se säväyttänyt oikeastaan suuntaan eikä toiseen. Parhaimmat lukukokemukseni olen Kingin osalta saanut vanhoista klassikoista kuten Hohto, Uinu uinu lemmikkini tai Piina ja tietysti pienen henkilöauton kokoinen Tukikohta (yli 1300 sivua).

Doctor Sleep seuraa Hohdosta tuttua Danny Torrancen aikuiselämää. Aikaa on vierähtänyt tovi Outlook-hotellin tapahtumista ja nyt Danny yrittää selvitä aikuiselämän kivisestä polusta. Lapsuuden tapahtumat ja haamut painavat edelleen Dannyn nyt jo alkoholisoitunutta elämää mutta hohtamisen (näyttää olevan virallinen suomennos sanalle shining) taito ei ole jättänyt Dannya, ja mies ajelehtiikin kaupungista ja työpaikasta toiseen vailla päämäärää elämän pohjamutia kyntäen. 

Lopulta Dannyn vuosia kestänyt vaeltelu pysähtyy New Hampshiren pieneen kaupunkiin ja hän saakin työpaikan vanhusten saattohoitokodista missä hän käyttää erikoiskykyään helpottaakseen vanhusten siirtymistä ajasta iäisyyteen. Dannysta tuleekin kirjan nimen mukaisesti Doctor Sleep.

Hohtamisen taito on myös vahva Abra-tytöllä joka hämmästyttää perheensä elämää telekineettisillä taidoillaan. Eräänä päivänä Abra näkee pienen pojan kidnappauksen jota seuraa raaka murha ja siitä säikähtäneenä Abra saa kuin vahingossa yhteyden Dannyyn. Kun kirjan tekijä on Stephen King, tapahtumiin sekaantuu myös lisää yliluonnollisia elementtejä. Abran voimakkaiden kykyjen perään lähtee joukkio hohdosta elämänvirtaa saavia kiertolaisia. 

Stephen King osaa kirjoittaa edelleen sulavasti ja vetävästi. Kirja vetää nopeasti lukijansa mukaansa kirjailijan tunnettuihin yliluonnollisiin tapahtumiin. Itse pidin paljon kirjan alkupuoliskosta missä Danny taistelee alkoholisoituneena sisäisiään demoneita vastaan ja Abran ystävyys tullessa kuvaan elämä voittaa jälleen. Ehkä hiukan vajaaksi King jätti ameriikkaa halki seilaavan Rose The Hat'n johtaman joukkion taustaa. Olisin toivonut enemmän taustaa näille hohtoa syöville ihmisvampyyreille. Suureen osaan nousee myös Anonyymit Alkoholistit -yhteisö jonka tapaamisia seurataan useaan otteeseen, ja jonka kautta osa tapahtumista vyöryy eteenpäin. King itse kertoo epilogissa kuinka vuonna 1977 Hohdon julkaisun yhteydessä hän oli erilainen ihminen (viitaten alkoholismiinsa) ja kuinka nyt vuonna 2013 elämä on toisenlainen. Kirjan AA-kuvaukset ovat syvällisiä ja sopivatkin hyvin tarinaan. Kirjan puolen välin kohdilla tapahtumat eskaloituvat ja lopun infernaalinen tapahtumasarja finalisoituu Dannylle tutuissa maisemissa. Ympyrä sulkeutuu.

King on kirjoittanut kain puolin menevän kirjan ja oli suorastaan piristävää palata nuoruudesta tuttuihin kirjallisiin kokemuksiin. 

Yliluonnollista tapahtumista siirrytään sulavasti science fictioniin ja seuraavana vuorossa onkin Joe Scalzin debyyttijulkaisu Old Man's War Kindle-versiona.

5 kommenttia:

  1. Minä päätin odottaa kirjan suomennosta, joka ilmestynee jo alkuvuodesta. Kingin "heikommatkin" kirjat ovat onneksi aina lukemisen arvoisia.

    Toivon edelleen, että joskus innostuisit jatkamaan Mustaa tornia, se kun on alun hitauden jälkeen ihan mielettömän hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole "ihan vielä" päättänyt Mustan Tornin jatkosta kohdallani. Kahtotaan nyt vaikka innostuisi jatkamaan sarjaa. :)

      Poista
    2. Minäkin suosittelen jatkamaan Mustan tornin parissa :) Ensimmäistä osaa aloitin pariinkin kertaan ennen kuin se tempaisi mukaansa, mutta mikä maailma sieltä avautuikaan! Parasta Kingiä, pakko sanoa :)

      Poista
  2. Kurkin ihan vain varovasti tunnelmiasi tästä kirjasta :) Hankin kirjan suomennoksen heti kun se julkaistaan, mutta lukeminen saa odottaa vielä hetken, muutama King on vielä lukuvuorossa ennen tätä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päällisin puolin kyllä pidin tästä uusimmasta. Muistelen että lopetin aikoinaan Kingin seuraamisen IMO hänen tuotannon epätasaisuudesta. Mutta nyt herralta on tullut ihan mielenkiintoisia julkaisuja kuten 11/22/63 tai Under The Dome jonka TV-versiota tuli seurattua viime kesänä lomamatkalla muutaman osan edestä.

      Poista

Sana on vapaa. Spammaajat kärsivät kurjan kuoleman.