Anno Domini 2014

Jälleen on yksi kirjallinen vuosi vierähtänyt ja vaikka valtavia määriä kirjoja ei tullut (jälleen kerran) luettua niin teen pienen kurkkauksen menneeseen vuoteen. Olen viime vuosien ajan yrittänyt tasapainoitella eri kirjallisuuslajien välillä kuin humalainen - välillä onnistuen ja välillä vähemmän onnistuen. Kuitenkin nyt tasapaino on jokseekin kohdallaan ja nykyinen kirjamaku on pysähtänyt kolmen isomman genren kohdalle. 

Tammen Iso K eli Keltainen Kirjasto edustaa pääosin kertomakirjallisuuden sarjaa. Ison K:n ollessa Suomen pitkäikäisin kirjasarja se myös sisältää valtavan määrän äärimmäisen laadukasta lukumateriaalia. Siitä voi ammentaa toinen toistaan hienompaa klassikkoa aina eläkeikään saakka. 

Toinen nouseva tähti kirjahyllyssäni on Otava, jonka tuoreita julkaisuja on jo eksynyt kirjahyllyyni, kuten esimerkiksi Mo Yan:n Seitsemän Elämääni ja Viinamaa jotka ovat lähitulevaisuudessa takuu varmasti lukujonossani. Unohtamatta Robert Harrisin Cicero-trilogiaa tai Margaret Atwoodin spekulatiivisen fiktion MadAddam-sarjaa.

Tieteisfiktio (tai Scifi) on aina myös ollut mukana. Ensimmäiset scifi-kirjat olivat heikkenevän muistini mukaan suoraan genren kivijalasta eli Frank Herbertin Dyyni-sarja. Jonka jälkeen tuli luettua paljon muiltakin genren mestareilta kuten Arthur C. Clarke, Ray Bradbury, Philip K. Dick, Robert A. Heinlein, Frederik Pohl ja tietenkin Isaac Asimov. Näin vanhempana olen sitten retroillut näiden klassikoiden pariin ja hyllyyn on tullut eri antikkaportaalien kautta Asimovia ja tietenkin Frank Herbertia. Klassikoiden ohella on tullut myös luettua tuoreempaa tuontantoa joista voisin nainita ainakin James S.A Coreyn Expanse-sarja joka on virkistävä avaruusooppera. Avaruusoopperoita edustaa myös hyllymetrillinen Alastair Reynoldsin kirjoja joita pitäisi aikuisten oikeasti jatkaa jossain vaiheessa..Ja tietysti hiukan kovemman scifin edustaja Ramez Naamin Nexus joka oli mukava scifitrilleri.

Historia ja henkilömuistelmat on yksi isoista komponenteista kirjahyllyssäni, ja varsinkin historian yleis- ja vähemmän yleisteokset. Toinen Maailmansota on koluttu aika hyvin Antony Beevorin kautta. Rinnalla kulkee kuitenkin jatkuvasti laajeneva historianalue joka luotaa Yhdysvaltojen värikästä historiaa. Historian osalta yritän toistuvasti koluta niitä vähemmän käytyjä polkuja jaoten mikrohistorian osuus kasvaa myös ensi vuionna. Ensi vuonna tulee mm. Timothy Eganin tuotantoa (The Big Burn) ja myös New Yorkin 1800-luvun alamaailman historian koluaminen jatkuu Timothy J. Gilfoylen kirjalla (Pickpocket's Tale). Ja horisontissa häämöttää myös David Haward Bain kolossaalinen Empire Express. Henkilömuistelmien osalta käydään kurkkaamassa ainakin Bruce Porterin Blow-kirjaa jossa käydään läpi George Jungin 1980-luvun huumehuuruista elämää salakuljettajana ja samaa aihepiiriä hipoo Jordan Belfortin Wall Street-muistelma The Wolf Of Wall Street. Mitään "tavallista" ei ole siis luvassa.

Ja sitten otteita osasta vuoden 2014 luetuista kirjoista..

Alkuvuoden yllättäjä oli ehdottomasti Margaret Atwoodin Oryx ja Crake. Kirjailijasta sain tärppiä Taikakirjaimien pohjattomasta lukuvinkkikaivosta jossa on paljon asiaa kirjailijasta. Oryx ja Crake aloittaa MadAddam-sarjan joka sijoittuu jonnekin tulevaisuuden dystopiaan jolloin ihmiskunta on tehnyt sen odotettavan resetin ja sivilisaation raunioissa jatkaa elämäänsä maailman ainoa ihminen Lumimies ja lauma klooneja. Kiehtova kehystarina taustoineen meni lentämällä eteenpäin ja jatkoa luonnollisesti seuraa.

Ensimmäisellä kvartaalilla piipahdettiin myös James S. A. Coreyn avaruusoopperan pilotissa kun Leviathan Wakes tuli korkattua. Tämä kovemman sarjan scifi muistutti paljon Alastair Reynoldsin kirjoja joten tämä Expanse-universumin kirja sai pysyvän kodin Kindlen uumenista. Tietysti maallisempiakin kirjoja tuli luettua, esimerkiksi Don Winslow:n Savages-esiosa Kings Of Cool joka toi kaivattua rikolliskirjallisuuden maustetta alkuvuodelle. Ehdoton must-have kaikille J. Ellroyn faneille. Ja kevään korvilla vastaan tuli Antony Beevorin ja Luba Vinogradovan kirjoittama teos A Writer At War neuvostokirjailijan Vasily Grossmanin ajoista puna-armeijan kirjeenvaihtajana joka oli kiintoisa kuvaus toisen maailmansodan loppuvaiheista.

Kesän korvilla aloitin uuden kirjailijan laajan tuotannon koluamisen kun Kindleen tuli ladattua ensimmäinen James Lee Burken dekkari Neon Rain joka aloittaa Dave Robicheaux-sarjan. Laadukasta kerrontaa Lousianan sydänmailta.

Kesän aikana tuli temmottua mm. historian osa-alueella Robert M. Edselin The Monuments Men (josta on muuten tehty pakollinen Hollywood-sovitus jota EN suosittele). Ja tietysti unohtamatta pirun hyviä scifi-kirjoja kuten Ready Player One, Nexus ja Neil Gaimanin American Gods.

Syksy toi jatkoa Hugh Howien Wool-sarjalle (Shift) ja mukaan tuli militanttiscifi Marko Kloosin Terms of Enlistment:n myötä. Ja sitä rikolliskirjallisuutta tuli lisää kun Jens Lapiduksen Snabba Cash aloitti Stockholm Noir-trilogian.

Vähemmän mutta laadukkaammin oli varmankin vuoden 2014 mottoni ja vuosi toi ennen kaikkea paljon uusia kirjailijoita ja joitain uusia alagenrejä. Vuosi 2015 lähtee liikkeelle Don Delillon Alamaailman mammutilla (yli 900 sivua) jonka perään tulee aivan jotain muuta.

PS. Laitoin postaukseni alkuun helmikuussa suomeksi julkaistavan tuoreen James Ellroyn Perfidian kannen. Oli pakko.. :)