Pohjoisen valtiaat

Pohjoisen valtiaat kirjan myötä aletaan laskeutumaan pikku hiljaa takaisin kohti historiallisia lukupolkuja. Bernard Cornwellin edellisen kirjan lopussa käytiin Englannin osalta historiallisestikin tärkeä Ethandunin taistelu Guthrumin tanskalaisten viikinkijoukkojen ja Wessexin kuningaskunnan välillä ja vaakakupissa ei ollut vähempää kuin Britannian, jota johti sairasteleva mutta poliittisesti partaveitsen terävä kuningas Alfred. Mukana kuningas Alfredin kilpimuurissa oli myös kirjasarjan päähenkilö verikostoa hakeva Bebbanburgin Uhtred jonka miekka oli Alfredin palveluksessa.

Kuukausi on kulunut Alfredin voitokkaan taistelun jälkeen kun 21-vuotias Uhtred tuntee itsensä ulkopuoliseksi Alfredin hovissa.  Alfred oli pelastanut kruununsa, yhdistänyt sirpaleisen eteläisen Britannian. Tanskalaiset viikinkijoukot oli ajettu pois ja Wessex on palannut rauhan tilaan mutta Uhtredin takaraivossa kipunoi perheen menettämä Bebbanburgin linna jota johtaa nyt Uhtredin setä. Samalla kuningas Alfred on sivuuttanut Uhtredin panoksen Ethandunin taistelussa joten Uhtred päättää aloittaa pääsuunnitelmansa toteuttamisen ja suuntaa kohti pohjoista synnyinseuduilleen.

Lukija voi arvata että matka pohjoiseen Mercian läpi Northumbriaan ei suju suunnitellusti, ja matka kesto venyykin usemmaksi vuodeksi minkä aikana Uhtred sekaantuu Northumbrian uuden "orjakuninkaan" valtaannousuun ja valtataisteluun joka maksaa Uhtredille hänen vapautensa usemmaksi vuodeksi. Lopussa Uhtred kohtaa ensimmäisestä kirjasta tuttuja vihollisia joiden jälkeen verikosto on askeleen lähempänä.

Bernard Cornwell on jälleen kerran sekoittanut onnistuneesti historian kerrontaa Alfred Suuren aikakaudelta sekä vauhdikasta fiktiivistä kerrontaa. Uhtredin tarinasta ei tälläkään kertaa puuttuu brutaalia huumoria, kylmäveristä murhaamista eikä urhoollisuutta. Unohtamatta rakastumisia joita tarjoilee Elämänpuun juurella makoilevat kohtalottaret Uhtredin kostoretken varrelle. Odinin salit saavat siis vielä odottaa.

Avaruusooppera jatkuu

James S. A. Corey eli Daniel Abrahamin ja Ty Franckin The Expanse -kirjasarja on edennyt jo seitsemänteen osaan kun sarjan tuore Persepolis Rising näki viime joulukuussa päivänvalon. 

Toisaalla, Syfy on puskemassa ulos tuoretta kirjasarjaan perustuvaa The Expanse TV-sarjan kolmatta tuotantokautta joka on nähtävissä Syfylla tuoreeltaan huhtikuussa ja toivottavasti nopeasti myös Netflixillä.

Kolmas tuotantokausi käy läpi kirjasarjan toisen osan Caliban's War:n loppumetrejä ja jatkaa luontevasti kolmannen kirjan Abanddon's Gate -tarinaan.

Veritimantit

Jo Nesbøn Harry Hole-sarja on mennyt mukavan vauhdikkaasti ja nyt vuorossa olevan viidennen kirjan tapahtumat käynnistyvät herkullisista asetelmista. Oslo ja sen asukkaat kärvistelevät kesän lomakauden helteissä ja Harry Hole kärvistelee omassa henkilökohtaisessa helvetissään. Harry on lipsunut aikaisempien kirjojen tapahtumien saattelemana kohti odotettua lopputulemaa eli  alkoholi on saanut lopulta pysyvän otteen miehen elämästä, ja tarinan alkutahdit saattelevat apulaispoliisipäällikön pisteeseen missä ainoaksi vaihtoehdoksi Harrylle tarjotaan irtisanoutumista. Harryn edellisessä tarinassa hyvin liikkeelle lähtenyt suhde Rakeliin on myös enemmän ja vähemmän telakalla joten Veritimantit käynnistyy hyvin synkissä tunnelmissa.

Poliisityö on ainoa asia mikä pitää Harrya lipsumasta lopullisesti alkoholin kyllästämään vapaaherran elämään ja kuin taivaan lahjana, Oslon poliisi saa tapauksen missä nuori nainen on löydetty kuolleena suihkustaan. Harryn esimies ei löydä lomasesongin takia muuta vaihtoehtoa kuin vetää Harry pois "lomaltaan" ja yrittää saada hänet taas töihin.

Harryn hoiperrellessa työmaalleen tarina polkaiseen vauhtiin ja sivumäärän kasvaessa myös ruumismäärä jatkaa kasvuaan. Harrylla on käsissään harvinainen sarjamurhaaja joka viljelee rikospaikoille mystisiä johtolankoja. Tähden muotoisia veritimantteja uhrien silmäluomien alla sekä katkotut sormet herättävät lopulta Harryn mielenkiinnon ja samalla nousu kohti työkuntoa alkaa.

Viides Harry Hole-tarina on kaiken kaikkiaan sopivan sotkuinen juonikudelma, joka sai allekirjoittaneen puolessa välissä hiukan pettymään kun oletin arvanneen sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Nesbø onnistuu kuitenkin yllättämään positiivisesti loppuvaiheen juonen käänteillä. Iso osa tarinaa on myös Harryn ja hänen kollegan Tom Waalerin yhteenotto joka huipentuu lopulta kirjan verisillä loppumetreillä. Kirjailija onnistuu myös edelleen tasapainoilemaan loistavasti tiivistyvän sarjamurhaajajahdin sekä Harryn syöksykierteessä olevan elämän välillä. Paljon tuli mieleen James Lee Burken oman dekkarietsivän samaiset henkiset demonit. Nesbøn ote aiheeseen pysyy paljolti kevyempänä.

Viimeinen fiktiivinen kirja ennen paluuta historian poluille on jo lähtenyt liikkeelle kun päätin ottaa kevyemmän tarinan käsittelyyn (jo pelkästään sivumäärän osalta). Yöpöydällä on Bernard Cornwellin
The Last Kingdom-sarjan # 3 Pohjoisen valtiaat. 

Altered Carbon

Richard Morganin Altered Carbon tuli, yllätti ja kiilasi yksinkertaisesti lukujonon kärkeen. Olen huomannut että aina saatuani kirjan luettuani, tuijotan minuuttikaupalla kirjahyllyäni ja yritän päättää minkä kirjan aloitan seuraavaksi. Vanhemmiten siitä on tullut yhä vaikeampaa. Välillä katson läpi interwebs-selaimen "Ostettavat kirjat" -suosikkikansion ja pähkäilen. Ja pähkäilen lisää. 

Kuitenkin, joskus viime vuoden loppupuolella näin Netflixin uutisen missä mainostettiin uuden scifi-sarjan tuloa ja työkaverin ylistettyä Takeshi Kovacs -kirjasarjaa, ja nähtyäni sitten helmikuun alkumetreillä sarjan ensimmäisen osan, päätin lisätä sarjan "omalle listalle" ja ei muuta kuin kirjan tilaamiseen. Kirja ensin sitten vasta TV-versio.

Richard Morganin scifi/dekkaritarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen 2300-luvulle ja pitkälti perinteisiin scifi-maisemiin missä ihmiskunta on levittäytynyt avaruuteen. Mitä kiehtovia elementtejä Richard Morgan on sitten tuonut aika tyypilliseen Science Fiction -tarinaansa? Listalta löytyy käheitä tekoälyjä, mystisiä teknisiä lyhenteitä ja  äärimmäisyyteen viedyn plutokraattisen yhteiskunnan missä se kuuluisa 1% väestöstä voi rallatella menemään vuosisatoja, kiitos teknologian joka mahdollistaa tietoisuuden siirtämisen kehosta toiseen. Hyvin kalliilla hinnalla tottakai. Maapallo on luonnollisesti ylikansoitettu ja rikoksista lyödään rangaistuksina tietoisuuden tekninen siirto pilvivarastoon, totaaliseen tyhjyyteen vuosiksi, vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi. Ei tarvita fyysistä vankilaa vain (varmasti) tolkuttomasti levytilaa.

Tähän dystopiaan herätettään muutaman sadan vuoden bittiavaruudessa oleskelun jälkeen Takeshi Kovacs, Envoys-joukkojen supersotilas Harlan's World -planeetalta. Jonka tietoisuus istutetaan varastossa olleeseen kehoon. Pienen härätyskohmelon jälkeen, Takeshille selvitetään että hänet on tuotu takaisin Laurens Bancraftin toimesta joka on ultrarikas "meth" joka kuuluu ed. mainittuun rallattelukastiin. Laurens on joutunut mahdollisen murhan kohteeksi ja haluaa nyt palkata Takeshin tutkimaan omaa murhaansa. Vaihtoehtona Takeshilla on paluu pilvivarastoon.

Morganin scifi/cyberpunk tarinassa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Puhumattakaan juonen käänteistä joista ei sen enempää (nimim. hieman pettynyt).

Altered Carbon oli odotetusten arvoinen mutta kuitenkin aivan liian pitkä. Kindlen antoi sivumääräksi yli 520 sivua jotka alkoivat loppua kohden puuduttamaan todella paljon. Välillä tuntui että tarinasta alkoi loppumaan puhti kesken pelin mutta jotenkin kirjailija sai aikaan säädyllisen lopun. Tarinasta olisi voinut hyvin lohkoa pois ainakin 100 sivua ja en tiedä, kirjan pituudella voi olla tietysti merkitystä trilogian muiden osien kanssa. Mene ja tiedä. Ehkä joskus loput osat.

Ja sitten se Netflixin TV-sarja. Njaaa..Kolmen ensimmäisen osan perusteella sarjan tekijät ovat luonnollisesti joutuneet aika ankarallakin kädellä karsimaan itse kirjan tapahtumia ja paikkoja pois. Heti ensimmäisessä osassa pisti silmään jo Takeshin majapaikan vaihtuneen Hendrixistä Raven-hotelliin. Tiedetään että Jimi Hendrixin perikunta on äärimmäisen tarkka miten edesmenneen kitaristin brändiä käytetään joten ei ole ihme että sarjan tekijät vaihtoivat turvallisempaan Edgar Allan Poe -teemaan. Kirja versus TV-sarja -aiheesta löytyy jokunen kirjoitus netistä joten siitä kiinnostuneet voivat googletella. Visuaalisesti TV-sarja painii hyvin Bladerunnerin kanssa samassa sarjassa, mutta päähenkilö on jätetty aika heppoiseksi hahmoksi.

Viimeisempien tietojen mukaan toinen tuotantokausi ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta tekijöiden mukaan Broken Angels on jo suunnittelupöydällä.

Ja seuraavaksi työn alla on mikäs muukaan kuin Harry Hole. Muutaman vieraskielisen kirjan jälkeen on virkistävä kokemus.