Kultaisen Kirjaston kadonneet kirjat

Tilailen välillä kirjahyllyyni mm. Tammen Keltaisen Kirjaston kirjoja ja ongelmaksi vanhojen KK:n kirjojen kohdalle on muodostunut kirjoista kertovan tiedon puute. Tammi on ystävällisesti koonnut koko sarjan omille sivuilleen, mutta vain pienestä osasta löytyy kunnolla mitään informaatiota. Tämä luonnollisesti vaikuttaa kirjojen hankkimisessa.

Googlen haullakaan ei aina löydä kirjailijoista tahi kirjoista mitään järkevää tietoa, joten päätin aloittaa oman listan kaasamisen johon olen kopioinut ns. kirjan takakannen (KK-kirjojen kohdalla se tarkoittaa yleensä kirjan etu- ja takataitetta).

Bruce Chatwin: Erottomattomat (nro 182, 1983)

"Vietin äskettäin pitkän aikaa Englannin ja Walesin rajamailla kirjoittamassa teosta jota voi nimittää romaaniksi, mutta myös muistelmaksi kahdesta ihmisestä jotka opin tuntemaan hyvin. Walesin rajaseutu on niin kaukana Patagoniasta ja Dahomeyn kuningaskunnasta kuin olla voi, mutta tavallaan se on yhtä etäinen kuin ne. Radnor - kyseinen kreivikunta - on Englannnin harvaanasutuimpia seutuja...Sikäläisillä ihmisille ulkomaailma on yhtä kuin Sodoa ja Gomorra. Tie Herefordiin on tie helvettiin, he sanovat. Lukiessani paikallislehteä arkistossa näin, että ensimmäinen maailmansodan päättyminen oli sijoitettu etusivun viidennelle palstalle. Ensimmäiselle palastalla komeili otsikko 53 naulaa painava lohi ajautui paikallisen kartanon rantaa".

Näin kertoi haastattelijalle Bruce Chatwin, joka kahden eksoottisista kulttuureista kertovan dokumenttiteoksen jälkeen yllätti Englannin kirjallisen yleisön ankkuroimalla romaaninsa Erottomattomat walesilaiseen maalaiskylään, elämänpiiriin, jonka säde on muutama kilometri.

Erottomattomat kertoo kahden yksinkertaisen mutta omalla tavallaan merkillisen ihmisen elämäntarinan kehdosta hautaan. Lewis ja Benjamn Jones ovat identtiset kaksoset, joiden välillä vallitsee lähes symbioottinen yhteys. Kun ampiainen pistää toista, myös toiseen koskee. Lapsena heillä on oma kieli, vanhana he eivät tarvitse enää sanoja. Toistensa lisäksi heillä on äitinsä, epäsäätyisen avioliiton solminut kaunis lähetyssaarnaajan tytär. Pahasisuinen isä on sotajalalla naapurien kanssa ja karsastaa vaimonsa vieraita tapoja.

Veljesten varttuessa ulkomaailma uhkaa erottaa heidät. Lewisin joutuessa töihin naapurikylään Benjamin hautoo itsemurhaa. Pahin kriisi on Benjaminin joutuminen asepalvelukseen ensimmäisen maailmansodan syttyessä; hän ei kestä eroa vaan joutuu häpeällisesti palautetuksi. Jonkin aikaa Benjamin haaveilee naisista, mutta ne ajatukset jäävät pian.

Vanhempien kuoltua aika pysähtyy maatilalla. Neljäkymmentäkaksi vuotta veljekset työskentelevät rinta rinnan, nukkuvat viattomasti vieritysten vanhempien aviovuoteessa ja vaalivat äitinsä muistoa.

Erottomattomat huokuu menneen ajan lumoa. Veljesten rajoittunut, lapsenomainen elämä näyttäytyy miltein raamatullisessa valossa. Vähässä piilee paljon, kirjailija tuntuu haluavan sanoa.