Talvi saapuu

Olen varmaan jossain aikaisemmin todennut että olen kasvanut fantasiakirjallisuuteen J.R.R. Tolkienin parissa. 1990-luvulla Tolkienin teosten jälkeen tuoreemmat fantasiayrittäjät kuten David Eddings tai Margaret Weisin Dragonlance-sarjat eivät ikävä kyllä koskaan kolahtaneet, ja lähivuosien Harry Potterikin on vain naurattanut. Fantasiakirjallisuus vajosi siis käytännössä unholaan kirjahyllyssäni. Ainoat jotka edes hiukan nousivat esiin olivat muutama vuosi sitten edesmennyt Robert Holdstock ja tietysti Ursula Le Guin Maameri-tarinoillaan. Otin kuitenkin ns. härkää sarvista ja naapurikaupungin Suomalaisesta Kirjakaupasta lähti  mukaan pokkariksi suht massiivinen kuvassa oleva Game of Thrones. Pokkarin 780 sivua arvelutti mutta yllättävän nopeasti suoriuduin urakasta. Vauhtia mielenkiinnolle antoi luonnollisesti myös HBO:n suurtuotanto saagasta joka pyörii edelleen Canal Plussalla.

George R.R. Martin on yhdysvaltalainen kirjailija joka on kirjoittanut mm. A Song of Ice and Fire -fantasiasaagan josta hänet myös parhaiten tunnetaan. Sarjan tuorein ja viides osa A Dance with the Dragons julkaistiin nyt kesällä ja se on kivunnut myyntilistojen kärkeen ympäri maailmaa. Itse näin tämän tuoreimman kirjan livenä paikallisessa kirjakaupassa ja kirjan koko on kyllä mykistävä, jopa järkäleiden kruunaamaton kuningas Stephen King kalpenee tämän rinnalla.

Game of Thrones on siis A Song of Ice and Fire -fantasiasaagan aloitus missä seurataan Westeros-mantereella vallassa olevien aatelistosukujen veristä taistelua rautaisesta valtaistuimesta (kts. kirjan kansi). Lukijalle esitellään pohjoinen Winterfell joka on Lord Eddard Starkin suvun vilpoinen kotipaikka josta kirjan tapahtumat lähtevät rullaamaan. Vastapuolella ovat juonittelevat Lannisterit, kaiken valtakunnan rikkain aatelissuku joka ei kaihda keinoja päästäkseen valtaan. Sekaan heitetään myös erinäinen määrä kirjavia hahmoja jotka omalla osallaan sekoittavat pakkaa mielenkiintoisella tavalla. Luvassa on siis tiukasti muuttuvia juonenkäänteitä ja perinteistä juonittelua vallasta. Kirjassa seurataan käytännössä kolmea pääjuonta joista yksi on tämä mahtisukujen Westerosin hallinnasta käytävä taisto, toinen käydään taas pohjoisessa valtavalla muurilla joka on rakennettu suojaamaan kuningaskuntaa. Muuria vartioi veljeskunta (Brotherhood of the Night's Watch) mihin Lord Starkin äpäräpoika Jon Snow päättää liittyä. Westerosia suojaavan muurin takana odottaakin tuntematon pohjoinen jota hallitsee mystinen The Others. Kolmatta juonikulkua seurataan kauempana idässä Essos-nimisellä mantereella missä yhden Westerosin mahtisuvun eli Targaryen jäsenet yrittävät kerätä voimiaan ja suunnittelevat paluuta Westerosille. Nämä kolme tarinaa alkavat kirjan edetessä yhä enemmän nivoutua yhteen ja loppumetreillä on jo isomman rähinän aineksia ja kirja loppuukin hienoon cliffhangeriin.

Lähestyin kirjaa helpoimman kautta eli katsoin TV-sarjan ensin joka oli mielestäni hyvä ratkaisu. Kun kirja oli vielä alkuperäiskielellä niin TV-sarja oli hyvä sisäänheittäjä kirjailijan luomaan maailmaan ja hahmoihin. Sitä sai ns. naamat hahmoille. TV-sarja oli myös pitkälti uskollinen kirjalle ja sen tapahtumille,  niin kirja oli lopulta helppo lukea tarinan ja hahmojen jo ollessa tuttuja. Vaikka Westeros sekä muut paikat ei mitään mullistavan uutta ole, kirjailija on kyllä luonut kiehtovan maailman josta tulee mieleen vanha 1400-luvulla käyty Ruusujen sota missä aatelisto taisteli verissäpäin Englannin kruunusta, ja toisaalta mieleen tulee myös antiikin Rooma valtataisteluineen. Pohjoisesta muurista minulle tuli myös mieleen heti Hadrianuksen muuri. Vaikka historiallisia yhteensattumia tuli ainakin minulle mieleen, ne eivät missään nimessä huonontaneet kirjaa. Ehdottomia positiivisia asioita on myös se että kirjassa ei ole kääpiöitä (poislukien yksi kirjan päähenkilöistä), haltioita tai iänikuisia velhoja. Lohikäärmeitä on kuitenkin luvassa seuraavissa osissa.

Jos miinuksia etsitään niin omasta mielestäni kirjan heikoin osuus oli Targaryen sisarusten seuraaminen Essos-mantereella Dothraki-hevostaistelijoiden (oma suomennos) parissa. Koko hevoskansa ei yksinkertaisesti toiminut. Loppu kuitenkin oli hieno.

Ja jos kirjaa pitäisi jotenkin summata niin kyseessä on hyvin kirjoitettua aikuiseen makuun tarkoitettua fantasiaa. Allekirjoittanut tilasikin jo seuraavan osan kovakantisena..