perjantai 18. joulukuuta 2009

Kirjahylly ja sen populaatio (osa 2)

Dekkari-pokkarihyllystä kipuamme kerrosta ylemmäs fantasian ja scifin osastolle (käännetty). Nämä genret ovat ehkä vanhimpia aihealueita joita olen seurannut aktiivisesti ja nyt näin keski-iän lähestyessä lisää tulee hankittua. Alla siis ne mielenkiintoisimmat lukemista odottavat teokset.


J.R.R. Tolkien: Húrinin lasten tarina


Tolkienia löytyy tottakai. Tämä postuumi julkaisu Christopher Tolkienin toimesta odottaa myös kärsivällisesti vuoroon. Tämä löytyi sopivasti jostain kirjakaupasta alekorista ja siksi tarttui matkaan. Olen aika laiskasti tarttunut Tolkienin LOTR-saagan ulkopuolisiin teoksiin, en tiedä miksi. Tolkien on jälleen nousemassa kaikkien huulille tulevan Hobitti-elokuvien myötä.



Isaac Asimov: Säätiö-sarja


Scifin isä ja äiti. Isaac Asimovin Säätiö-sarja oli SE joka herätti mielenkiintoni scifi-kirjallisuuteen joskus 80-luvun alkupuolella. Nyt olen löytänyt eri antikkaportaaleista kaksi ensimmäistä osaa eli Säätiön ja Säätiö ja Imperiumin. Jo pelkkä Säätiö ja Imperiumin alkutahdit pistävät ainakin meikäläisen mielikuvituksen liitoon:



Linnunradan Imperiumi oli luhistumassa. Se oli jättimäinen valtakunta, joka käsitti miljoonia maailmoja ja ulottui tuon Linnunradaksi kutsutun kaksoiskierteen käsivarresta toiseen. Niinpä sen tuhokin oli jättimäinen - ja vitkallinen, sillä olihan matkaa pitkälti kuljettavana.

Summa summarum: Matemaatikko Hari Seldon keksii uuden, psykohistoriaksi nimeämänsä tieteenhaaran, jolla voidaan saada selville suurten ihmisjoukkojen, kuten planeettojen tai imperiumien, tulevaisuus. Wikipediassa lisää sarjasta.



[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=MlikCebQSlY[/youtube]


Frank Herbert: Dyyni


Toinen scifin klassikoista joka on kokonaisuudessaan vasta nyt uimassa hyllyyni. Asimovin tapaan vaikeasti löydettävissä mutta must-have. Kyseessä on wanha WSOY:n "scifi bestseller"-leimalla varustettu pehmeäkantinen versio jonka kannessa kirjaa mainostetaan "Seikkailu avaruuden Saharassa" -sloganilla ..jepjep. Arrakis, Fremenit, Atreides ja muiden klaanien yhteenottoja jälleen odottaen.


Dyynistä tehtiin nyt 2000-luvulla lupaava minisarja jatkosarjoineen, sarja oli enemmän lojaali alkuperäiselle teokselle kuin Lynch 80-luvulla. Kummatkin tutustumisen arvoisia.


[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=2PHYYPUgwMk[/youtube]



Alastair Reynolds: Sovituksen kuilu


Uuden aallon scifi-kirjailijoita jonka kirjoja on kiitettävällä tahdilla suomennettu. Reynoldsin kirjat edustaa ehkä sitä kovempaa ns. insinööriscifiä, mutta se ei ole ainakaan allekirjoittaneen mielestä mikään miinus. Kirjat vilisevät mielenkiintoisia maailmoja ja ihan perinteistä avaruusoopperaa, missä eri henkilöt taistelevat ikuista pahuutta vastaan. Reynoldsin suuri vahvuus on lyödä lukijan eteen se tieteellinen-, teknis- ja mielestäni erittäin uskottava arsenaali millä nämä pienet tiiliskivet pitävät pintansa. Odotan mielenkiinnolla koska ensimmäinen yrittäjä Hollywoodvillestä lähtee sovittamaan Reynoldsin kirjoja valkokankaalle. Erittäin suositeltava kirjailija scifin ystäville. Tästä linkistä löytyy Turun Sanomien artikkeli kirjailijasta.









Ernest Hemmingway: Vanhus ja meri

Scifin parista kerros ylemmäksi. Kerroksessa on yhä kasvava Ison-K:n osasto eli Keltainen Kirjasto sekä sekalainen departmentti ns. klassikoille.  Hemmingwayn tuotantoa olen kiertänyt jo vuosia kuin kissa kuumaa puuroa. Ei sitten millään ole jaksanut aloittaa. Vanhus ja meri on varmasti yksi Hemmingwayn tunnetuimmista ja 132 sivun koollaan myös hyvä tutustuminen mestarin tuotantoon.



Charles Dickens: Suuri odotuksia


Toinen mestari jonka kirjat ovat jääneet sivuraiteille. Kirja on Dickensin myöhäistuotantoa ja tarinaltaa samanlaista veijarisarjaa kuin David Copperfield. Takakansi lupaa mm. seuraavaa:



Tarinan sankari Pip on pieni orpopoika, joka elää ankeissa oloissa. Tulevaisuudeltaan poika ei odota suuria, korkeintaan raskasta puurtamista kyläseppänä. Tuntematon hyväntekijä muuttaa pojan elämän suunnan ja Pipistä varttuu nuori keikari, joka kuluttaa aikansa laiskotelleen ja ylellisyydestä nauttien. Uusi, uljas elämä sokaisee, ja tarvitaan lähes täydellinen romahdus, ennen kuin Pipistä varttuu todellinen mies.


Nikolai Gogol: Kuolleet sielut


Venäläisten klassikoiden itäinen mustanpuhuva massiivinen seinä odottaa horisontissa meikäläisen kiipeämistä. Ajattelin aloittaa varmasti eläkeikään riittävän urakan kevyemmästä päästä, eli Gogolin tuotannosta. Kirja lupaa seuraavaa:



Miellyttävä nuori mies Tshitshikov saapuu pikkukaupunkiin, solmii tuttavuuksia ja kietoutuu merkkihenkilöiden suosioon. Hän lähtee kiertelemään venäläistä maaseutua tavoitteenaan ostaa "kuolleita sieluja"  eli kuolleita talonpoikia, jotka ovat isännillään edelleen elävien kirjoissa. Hänen liiketoimiensa motiivit askarruttavat monia.





Mika Waltari: Johannes Angelos


Mika Waltari kolahti tietysti jo vuosia sitten Sinuhen muodossa ja nyt on tarkoituksena laajentaa kirjallista tietämystä toisen historiallisen romaanin muodossa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1453 kristillisen maailman toisen tärkeän kaupungin, eli Konstantinopolin viimeisiin henkäyksiin, Ottomaanien piirityksen alla.


Ja Wikipediaa lainaten:



Kirjan päähenkilö Johannes Angelos on tarinan alkaessa 40-vuotias, ja hänellä on takanaan seikkailujen täyttämä nuoruus. Hän rakastuu vielä "vanhoilla päivillään", ja kirjan yhtenä teemana on tämä romanssi.

Laajemmin kirja kertoo islaminuskoisten turkkilaisten hyökkäyksestä kristittyyn Konstantinopoliin. Kahden kristityn ryhmän, kreikkalaisten ja latinalaisten, välit olivat kireät yhteisestä vihollisesta huolimatta. Pienemmätkin kansat näyttelevät omaa osaansa kaupungin poliittisessa elämässä.

Rakkaustarinan, poliittisen juonittelun ja raakalaismaisen sotimisen yhdistelmästä muotoutuu jännittävä ja mukaansatempaiseva tarina, ja kirjaa pidetään yhtenä Waltarin parhaimmista historiallisista romaaneista. Kuten kaikissa Waltarin historiallisissa romaaneissa, kirjan keskeiseksi teemaksi nousee syvällinen pohdinta elämän tarkoituksesta ja Jumalan olemassaolosta.



P.G. Wodehouse: Kiitos Jeeves


TV:stäkin tutun parivaljakon Bertie Woosterin ja herrasmiespalvelijansa Jeevesin edesottamuksista voi vihdoinkin lukea suomeksi. Kirja sisältä kolme tarinaa: Jepulis Jeeves, Kiitos Jeeves ja Munakasta Jeeves. Luvassa on siis TV-sarjastakin tuttua kohellusta ja vaarallisia naisia brittien yläluokan sielunmaisemassa. Right Ho, Jeeves!


[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=tRT9QU-Q7K8[/youtube]




Cormac McCarthy: Tie

Pitkän linjan amerikkalainen kirjailija jonka kynästä on lähtenyt mm. Coenin veljesten palkittu ja ylistetty No Country for Old Men. Kirjan synkät tapahtumat takakansi summaa seuraavasti:




Pimeä, tuhkan peittämä  maisema. Puut ovat lehdistä paljaat, tuulella ei ole mitä liikuttaa ja on hiljaista. Isä ja poika vaeltavat palaneen maan läpi kohti etelärannikkoa. Mukanaan heillä on vain vaatteensa, kellareista löydettyä ruokaa, revolveri - ja toisensa.



Nämä apokalyptiset dystopiat ovat aina mielenkiintoisia. Kevyen 245 sivun koosta huolimatta uskon että kirja tulee yllättämään positiivisesti. Kirjasta on myös tehty Hollywoodvillen sovituskin. Pääosissa mm. Viggo Mortensen.




[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=i4aNZGniOG4[/youtube]




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa. Spammaajat kärsivät kurjan kuoleman.