maanantai 28. kesäkuuta 2010

My Library Thang

Tuli nyt itsekin tämä harrastus aloitettua. Eli kirjaa riviin ja naputtaen ne Library Thing-palveluun. Hiukan samanlainen palvelu kuin Discogs on vinyyliaddikteille. Palveluun on myös yhdistetty tuttuja sosiaalisten verkkoyhteisöjen komponentteja ja palvelu näyttää olevan suosittu. Jäsenmäärä on jo ylittänyt miljoonan ja Suomessakin jo yli 2000 jäsentä. Herra vain tietää koska saan kaikki omat kirjani luetteloitua..

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Valkokankaalla ja vähän muuallakin

Tehdään jälleen pieni katsaus mitä mielenkiintoisia elokuvia on tulossa. Mukana muutama TV-produktio.

Red Riding: 1974, 1980 ja 1983 (TV)


Tässä on mielestäni parasta britti-TV:tä pitkään aikaan. Äärimmäisen laadukas trilogia joka perustuu David Peacen samannimiseen kirjakvartettiin ja jotka julkaistiin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Kolme täysimittaista elokuvaa: 1974, 1980 ja 1983 käsittelevät Yorkshiren kaupungin äärimmäisen synkkiä vuosia. Monikerroksiset tarinat ja koko yhteiskunnan läpi pursuava korruptio sekä mielenkiintoiset hahmot kantavat elokuvia mahtavasti. Mm. elokuvassa 1974 Sean Bean tekee mielestäni parhaimman roolisuorituksen pitkiin aikoihin. Elokuvassa 1980 tutustutaan kirkasotsaiseen poliisitutkijaan joka saa tehtäväkseen tutkia "Yorkshire Ripper" -tapauksia, missä naisia murhannut mielipuoli kulkee vapaana. Elokuvassa näyttäytyy Yorkshiren ytimeen asti läpimätä poliisilaitos kaikessa irvokkuudessaan. Viimeisestä elokuvasta en kerrokaan mitään ;). TV-elokuvat olivat suuri menestys viime vuonna briteissä ja ne saivat myös ensi-illan USA:ssa. Suosittelen.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=ipIXYbuUfpM&feature=related[/youtube]

Waiting for Superman

Kenellekään ei tule varmaan yllätyksenä että Yhdysvaltalaiset laahaavat muun "sivistyneen" maailman perässä peruskoulutuksen laadun osalta. David Guggenheim on tehnyt dokumentin maansa pahasti lagaavasta koulutusjärjestelmästä. Dokumentissa seurataan neljän nuoren taivalta Yhdysvaltain koulutusjärjestelmässä ja ainakin trailerin perusteella Guggenheim onnistuu avata mielenkiintoista aihetta edellisen ohjauksensa "An Inconvenient Truth" tapaan.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=yFN0nf6Hqk0[/youtube]

The Adjustment Bureau

Philip K. Dickin kirjallisen tuotannon sovitukset elokuvaksi kiinnostavat aina. Mukana on myös Matt Damon jolta totaalisesti feilaavan "Green Zone" elokuvan jälkeen odotan selvää parannusta. The Adjustment Bureau on elokuva joka siis perustuu (löyhästi) Philip K. Dickin saman nimiseen novelliin vuodelta 1954.

Dickin kirjoista on aikaisemminkin "yritetty" tehdä elokuvia mm. Total Recall, Blade Runner, Minority Report joista mielestäni Blade Runner oli niistä edelleen onnistunein.

Elokuva kertoo Matt Damonin esittämästä kongressiedustajasta joka on kovassa nousukiidossa Yhdysvaltain poliittisella taivaalla, kunnes hän tapaa sattumalta kauniin balettitanssijan (Emily Blunt) ja oudot tapahtumat käynnistyvät. Traileri kertonee loput..

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=wZJ0TP4nTaE[/youtube]

Micmacs (Micmacs à tire-larigot)

Jean-Pierre Jeunet. Wau. Tässä on herra joka tekee laadukasta jälkeä elokuvasta toiseen. Monta kertaa tai itse asiassa, LIIAN monta kertaa Hollywoodin koneisto on imaisut lupaavan eurooppalaisen ohjaajan tekemään liukuhihnalle tusinaelokuvaa koko uransa ajan, hyvänä esimerkkinä meidän Renny Harlin. The City of Lost Children (1995), Amelie (2001) ovat komeita esimerkkejä ohjaajan repertuaarista. Elokuva siis kertoo videoliikkeen myyjästä joka saa eräänä päivänä osuman harhaluodista joka muuttaa uhrinsa elämänsuunnan. Enjoy.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=FSM2Xm5acL4[/youtube]

Super 8

Lostin ja uuden Star Trekin tekijän yksi uusista projektista. Alla oleva traileri on ainoa mitä elokuvasta käytännössä tiedetään. Spielberg siis tuottaa ja JJ Abrams ohjaa. Ensimmäisenä tulee mieleen parin vuoden takainen Cloverfield jossa Abrams oli tuottajana. Ei kyllä kovin omaperäistä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=vpzUCA5i6zY[/youtube]

Winter's Bone

Tämän vuoden Sundancen voittaja. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Debra Granik, joka on tehnyt mielenkiintoisen tarinan Missourin syvillä takamailla asuvasta perheestä, jonka huumeita myyvä isä pakenee viranomaisia ja jättää perheen pahaan välikäteen. Perheen nuori 17-vuotias tytär päättää pelastaa mitä perheestä on jäljellä ja lähtee etsimään paossa olevaa isää.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=bE_X2pDRXyY[/youtube]

Inception

Christopher Nolan on tällä hetkellä niitä harvoja nuoremman polven Hollywoodvillen ohjaajia, jotka ovat tehneet tasaista laatua jo kymmenen vuotta. Memento,

Insomnia, Batman Begins, The Prestige, The Dark Knight ja nyt Inception ja parin vuoden päästä Batman 3. Inception-elokuvassa L. Di Caprion esittämä Dom Cobb on taitava varas joka on erikoistunut varastamaan arvokkaita salaisuuksia syvältä uhriensa alitajunnasta. Dom Cobb ui syvällä kansainvälisen yritysvakoilun syvissä vesissä ja myy siis ammattitaitoaan eniten tarjoavalle. Äärimmäisen mielenkiintoinen trailer.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=ziixLbLKBXU[/youtube]

Brooklyn's Finest

Antoine Fuquan tuorein tuotos ja paluu ison omenan poliisimailmaan. Menestyneen Trayning Day -elokuvan jälkeen Fuquan elokuvat ovat olleet mielestäni laadultaan aikas laidasta laitaan: Bruce Williksen afrikkarymistely Tears of the Sun ja lähes naurettava King Arthur ei olleet ainakaan minun mieleeni. Puhumattakaan Shooterista. Training Day on edelleen yksi parhaimpia kyttäelokuvia ja nyt uusin Brooklyn's Finest lupaa myös laadukasta jälkeä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=HUMC8rh6uuE[/youtube]

A Prophet (Un Prophète)

Jacques Audiardin ohjaama kova kuvaus ranskalaisesta vankilamaailmasta missä nuori arabi joutuu vankilaan missä elämä koulii hänestä mafian juoksupojan. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana viime vuoden riennoissa mutta jäi lohdutuspalkinnoille. Voitti kuitenkin isosti viime vuonna Cannesin festareilla. Näyttää hyvältä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=dc81nLYOkoE[/youtube]

Cyrus

Näyttelijä John C. Reilly ei ole mitenkään viime aikoina pistänyt meikäläisen silmään roolivalinnoillaan. Liuta B-luokan komedioita yksi toisensa perään. Mutta rooli Paul Thomas Andersonin nerokkaassa Magnoliassa herätti toivoa ja nyt näyttää oikea rooli iskeneen kohdalleen.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=0G0bYpMQ-fI[/youtube]

Boardwalk Empire (TV)

Varmasti tämän vuoden televisiotapaus. Sopranoksen käsikirjoittajan uusi syyskuussa HBO:lla ensi-illan saava draamasarja. Sarjaa on saanut kohua osakseen myös siksi että Martin Scorsese on yksi ohjaajista. Sarja kertoo Atlantic Cityn alamaailmaa johtaneesta Nucky Thompsonista jota näyttelee Steve Buscemi.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=uqS58Y3kcOY[/youtube]

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Lomalukemista

Kesäloma on aevan nurkan takana, ja huomasin että pokkareita on taas lomaa varten tullut hyllyyn lisää kuin varkain. En usko että saan kaikkia luettua mutta toivottavasti ainakin hyvän osan.

Aikaisemmin pokkariosastoon on tullut Anthony Bourdain Kitchen Confidental, sen vieressä pälyilee Erkki Tuomiojan Häivähdys punaista. Lomalukemiseksi on myös varattu jo harvinaisempi Otavan Seven-pokkari Stig Ramelin kirjoittama Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814, ja tänään tuli Suomalaisesta kannettua "kolme pokkaria kympillä" -tarjouksen myötä Yann Martelin Piin elämä, H.G. Wells Maailmojen sota ja pisteenä (p)iin päällä Salman Rushien Saatanalliset säkeet. Rushien on ollut muutenkin tutustuttavien kirjailijoiden listalla, joten säkeistä on toivottavasti hyvä aloittaa.

Loppukesä, syksy ja alkutalvi on sitten varattu puhtaasti scifi-genrelle. Pitkin viime vuoden loppua olen saanut kerättyä mm. Asimovin Säätiö-trilogian sekä vanhaa Dyyni-sarjaa. Näyttää siellä yksi Alastair Reynolds myös odottavan. Ja sokerina pohjalla: Viime viikolla postilla tullut vuonna 1969 painettu Arthur C. Clarken 2001 Avaruusseikkailu.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

P.G. Wodehouse: Kiitos, Jeeves (Right Ho, Jeeves, Thank You, Jeeves, Jeeves Makes An Omelette)

Kustannusosakeyhtiö Teoksen "Kiitos,Jeeves" on ensimmäinen osa P.G.Wodehousen Jeeves and Wooster -sarjan suomennoksista ja se sisältä kolme hauskaa tarinaa "Jepulis Jeeves", "Kiitos Jeeves" ja "Munakasta Jeeves". jatkoa on jo luvattu pikaisesti tämän vuoden syksylle (Hiiop, Jeeves). Tarinat kulkevat kevyellä otteella missä pääosissa ovat nuori yläluokan Bertram "Bertie" Wooster ja hänen herrasmiespalvelijansa Jeeves. Tarinoissa Bertie yrittää setviä rohkeasti rikkaiden ystäviensä joutavia parisuhdeongelmia, ja taustavoimana Bertiellä on tietenkin uskollinen herrasmiespalvelijansa, joka esiintyy enemmänkin harmaana eminessinä ja joka lopulta ratkaisee ongelmat ja selvittää sotkut.

P.G. Wodehousen epätodellinen brittiläinen Jeeves-universumi (allekirjoittaneen oma nimitys), osuu jonnekin maailmansotien välimaastoon, missä jäykästi pönöttävän yläluokan nuori tyhjäätoimittava jälkipolvi elää ikuista kesäänsä. Päivät kuluvat hitaasti välillä herrasmiesklubeilla laiskasti notkuen ja joskus maaseudun jättikartanoissa seikkaillen. Illat ovat sitten loputonta illallista hopeakihveleineen. Jossain alapuolella on sitten se tyhmä rahvas, johon tarinoissa ei paljon viittailla, kuitenkin rahvas välillä vilahtaa tarinoissa hiukan hölmöinä maaseutukonstaapeleina tai umpityhminä kylmäkköinä. Internetin mukaan juuri P.G  Wodehousen tarinoiden myötä peribrittiläinen aatelismies tweedeineen sai hiukan hassahtaneen eksentrikon leiman. Tarinoiden henkilöiden nimet ovat myös jokseekin uskomattomattomia, vai mitä mieltä olette seuraavista: Galahad Threepwood, Majuri Brabazon-Plank, Tuppy Glossop, Pongo Twistleton ja Gussie Fink-Nottle.

Ennen kirjaa ja kirjan aikana ei voi olla tietenkään muistamatta Hugh Laurieta ja Stephen Fryta vuosien 1990-1993 klassikkosarjassa Kyllä Jeeves hoitaa (Jeeves and Wooster) ja nyt kirjan jälkeen huomaa kuinka nappisuorituksen parivaljakko teki TV-sarjassa.

En ole lukenut Wodehousen kirjoja alkuperäisellä kielellä mutta suomentaja Kaisa Siveniuksen jäljiltä teksti on kyllä todella onnistuneen oloista. Wodehousen tyyliin tarina lentää hyvin kikkailevan rytmikkääseen sävyyn, ja välillä hyvin teräviäkin käännöksiä tekevät juonipolut pitävät lukijan otteessaan loppuun saakka.

Luen selvästi liian vähän huumoripitoisia kirjoja koska Sir Pelham Grenville Wodehousen (1881-1975) kolmen tarinan suomennoksen parissa, viettää mielellään tovin jos toisen. Wodehousen tarinat ovat ennenkaikkea "hyvänolonkirjallisuutta". Tarinoiden lukija saa hymyillä koko rahan edestä kaikki 570 sivua.