Viimeisin englanninkielinen kirjani taisi olla vuodelta 2009, jolloin lukea raapaisin Shelby Footen n. 3000 sivuista amerikan sisällisota-trilogiaa parin sadan sivun verran. Sisällissotaklassikko on saanut sen jälkeen leiman eläkeprojekti. Englantia on kuitenkin hyvä tankata kirjan muodossa jo pelkästään työn puolesta ja sen innoittamana, ja tietysti Raijan Taikakirjaimista kipinän saaneena, päätin tilata Amatsoonista tämän mielenkiintoisen scifi/alternate history -kirjan, joka on myös kirjailijan esikoisteos.
Kirja tutustuttaa lukijan toisen maailmansodan tuttuihin eurooppalaisiin maisemiin. Alussa tutustutaan brittien peruskarpaasiin, SIS:n (Secret Intelligence Service) palveluksessa toimivaan vakoojaan Raybould Marshiin (RM), joka on myös kirjan keskushahmoja. Suorastaan megalomaaniset tapahtumat lähtevät vyörymään liikkeelle vuonna 1939, kun euroopassa natsi-Saksa alkaa liikehtimään naapurien puolelle laajenemismielessä. RM kokee oudon kuolemantapauksen ollessaan sisällissodan riepottelemassa Espanjassa tapaamassa Francon loikkaria joka roihahtaa tapaamishetkellä pienessä hotellissa kuin itsekseen liekkimereksi. RM saa kuitenkin pelastettua loikkarin kuumista tuhkista elintärkeitä todisteita oudoista tapatumista jotka viittaavat että saksalaisilla olisi käsissään uudenlainen ase, tai aseita. Filminrippeistä selviää että saksalaisilla on ryhmä ihmisiä joilla on yli-inhimmillisiä voimia: heikkolaatuisissa todisteissa näkyy mm. paidaton mies joka leijuu ilmassa, mies joka pystyy liikkumaan seinien läpi ja mies joka hallitsee tulta.
Saarivaltion sotakoneisto ei kuitenkaan jää ällistyksestä makaamaan laakereilleen vaan alkavat selvittämään tarkemmin mitä saksalaiset ovat kehittelemässä. Selviää että kolmannen valtakunnan ykkösnyrkkien eli Heinrich Himmlerin alaisuuteen on luotu salainen REGP-yksikkö eli Reichsbehörde für die Erweiterung germanischen Potenzials, jota johtaa mystinen tohtori Westarp. Pahamaista Mengeleä muistuttava tohtori Westarp on vuosikymmenien saatossa kehittänyt ryhmän ihmisiä joilla on ennenkuulumattomia voimia ja nyt tämä erittäinen salainen SS:n erikoisyksikkö on vaikuttamassa ratkaisevasti sodan kulkuun. Tuota pikaan myös britit perustavat erikoisyksikön kuningaskunnan kuninkaallisen laivastoa johtavan amiraliteetin alle ja RM alkaa keräämään ympärilleen joukkoa ennakkoluulottomia ihmisiä joilla olisi jotain hajua mitä saksalaisilla on mielessä ja miten heidät voidaan pysättää. Tästä sitten alkaa hurja taistelu aikaa vastaan saarivaltion pelastamiseksi.
Täytyy myöntää heti alkuun että olin hiukan skeptinen kirjan idean osalta jonka juoni vaikutti huonolta Ryhmä-X -seikkailulta mutta onneksi olin väärässä. Alkupuolella tuli heti mieleen vanha ensimmäinen Indiana Jones -seikkailu pahoine natseineen ja yliluonnollisine voimineen. Kirjailija sai vedettyä (onneksi) suht tylsistä REGP:n erikoisvoimista toimivia henkilöitä esimerkkinä ehkä ryhmän päähenkilö Klaus joka toimi salamurhaajana ja omasi taidon liikkua seinien läpi. Samoin Klausin sisko Gretel joka pystyi näkemään tulevaisuuteen. Ja vaikka ryhmässä oli liuta erilaisia persoonia niin kaikki eivät onneksi jää yksiulotteisiksi statisteiksi vaan kirjailija saa revittyä lähes kaikille jotain taustahistoriaa. Ja onneksi kirjailija veti myös hienosti mukaan pienen lo-tech-osasen kun näillä supersaksalaisilla on mukanaan akusto jotka on kytketty piuhoilla suoraan kalloon. Pieni mutta äärimmäisen sopiva lisä.
Kirjailija loi myös briteille toimivia pelinappuloita eli Warlockeja (miespuolisia noitia) jotka kommunikoivat ja kanavoivat tuhoisia voimia Enocheilta saarivaltion suojaksi, jotka vaikuttivat olevan muinaisia olentoja jotka liikkuivat jossain aika-avaruuden välimaastossa. Enochien kanssa sopii lause there ain't no such a thing as a free lunch eli nämä muinaiset vaativat aina veriuhrin palveluksistaan ja joita kirjassa sitten luovutetaan ahkerasti, alkaen sormenpäästä aina ihmisryhmiin.
Kirjailija loi myös briteille toimivia pelinappuloita eli Warlockeja (miespuolisia noitia) jotka kommunikoivat ja kanavoivat tuhoisia voimia Enocheilta saarivaltion suojaksi, jotka vaikuttivat olevan muinaisia olentoja jotka liikkuivat jossain aika-avaruuden välimaastossa. Enochien kanssa sopii lause there ain't no such a thing as a free lunch eli nämä muinaiset vaativat aina veriuhrin palveluksistaan ja joita kirjassa sitten luovutetaan ahkerasti, alkaen sormenpäästä aina ihmisryhmiin.
Vaihtoehtohistorian puolelle tarina siirtyy selkeästi kun sodan näyttämölle nousee kuuluisa liittoutuneiden perääntyminen Dunkirkin rantakaistaleelle. Tosielämän perääntymistä ei tapahdu vaan saksalaiset tuhoavat suurimman osan 300 000 brittisotilasta tälle Pohjois-Ranskan rannalle ja samalla lähes koko saarivaltion armeijan. Tämän jälkeen oikea historian kirjoitus heittelee voltteja ja on itse asiassa jännittävää nähdä mitä kirjailija keksii tulevalle. Tosiaan Bitter Seeds on ensimmäinen osa Milkweed Triptych -trilogiassa ja seuraavan osan eli The Coldest War kirjailija on luvannut ensi vuodelle. Summa summarun, pidin kirjasta ja tarina jaksoi vetää alusta loppuun. Toinen maailmansota ja yliluonnolliset asiat ovat aina hyvä pohjamulta mielikuvitusta kutitteleville tarinoille, tämänhän jo hokasivat edellisessä kirjassani Guillermo del Toro ja Chuck Hogan. Jos jotain miinusta tästä pitäisi hakea niin ehkä puolessa välissä tarina sakkasi hiukan mutta lähti loppulaukkaan mainiosti. Suosittelen!
http://www.iantregillis.com/index.cfm
Kirjan ensitahteja:
The driver tapped the mare with the tip of his whip. She snorted, exhaling great gouts of steam as the wagon wheels squelched through the butterscotch mud of a rutted farm track. The driver’s breath steamed, too, in the late afternoon chill as he rubbed his hands together. He shivered. So did the children nestled in the hay behind him. Autumn had descended upon Europe with coldhearted glee in this first full year after the Great War, threatening still leaner times ahead. He craned his neck to glance at the children. It would do nobody any good if they succumbed to the cold before he delivered them to the orphanage.
Seuraava projektini sijoittuu sitten metsäisen Twisted Riverin penkereille (ainakin alkuun) kun sain aloitettua yhden amerikkalaisen nykykirjallisuuden suurista kertojista eli John Irving tuoreimman käännöksen Viimeinen yö Twisted Riverillä. Jälleen yksi kirjailija jonka tuotantoa suosittelen aina.
Seuravaa postaus saattaa sitten tulla kesälomaltani ja Yhdysvalloista josta ajattelin bloggailla etelävaltioiden historiallisista maisemista ja tietysti raporttia paikallisista kirjakaupoista. Kahtotaan nyt..
http://www.iantregillis.com/index.cfm
Kirjan ensitahteja:
The driver tapped the mare with the tip of his whip. She snorted, exhaling great gouts of steam as the wagon wheels squelched through the butterscotch mud of a rutted farm track. The driver’s breath steamed, too, in the late afternoon chill as he rubbed his hands together. He shivered. So did the children nestled in the hay behind him. Autumn had descended upon Europe with coldhearted glee in this first full year after the Great War, threatening still leaner times ahead. He craned his neck to glance at the children. It would do nobody any good if they succumbed to the cold before he delivered them to the orphanage.
Seuraava projektini sijoittuu sitten metsäisen Twisted Riverin penkereille (ainakin alkuun) kun sain aloitettua yhden amerikkalaisen nykykirjallisuuden suurista kertojista eli John Irving tuoreimman käännöksen Viimeinen yö Twisted Riverillä. Jälleen yksi kirjailija jonka tuotantoa suosittelen aina.
Seuravaa postaus saattaa sitten tulla kesälomaltani ja Yhdysvalloista josta ajattelin bloggailla etelävaltioiden historiallisista maisemista ja tietysti raporttia paikallisista kirjakaupoista. Kahtotaan nyt..
Hienoa, että pidit Bitter Seedsistä! Kakkososa on ollut valmis jo kohta pari vuotta (ja kolmaskin melkein vuoden), mutta kirjailijalla on ollut törkeän paljon vaikeuksia saada ne julkaisuputkeen. Toivottavasti uudet aikataulut nyt pitää.
VastaaPoista