perjantai 6. heinäkuuta 2012

Toinen Säätiö

Viimeinen teos alkuperäisestä Säätiö-trilogiasta on taltutettu. Toinen Säätiö jatkaa tarinaa viisikymmentävuotta Säätiö ja Imperiumin tapahtumien jälkeen. Linnunradan lähes valloittanut ja Ensimmäisen Imperiumin tiedemiehen Hari Seldonin suuren suunnitelman vaarantaja Muuli on kuollut. Muulin valtapiirin rauniolla taistellaan vallasta ja jälleen ollaan isojen asioiden äärellä. Vaikka on kulunut yli 400 vuotta Hari Seldonin linnunradan kohtaloa käsittelevästä teoriasta, ryhmä Ensimmäisen Säätiön kansalaisia haluaa nyt löytää Hari Seldonin perustaman Toisen Säätiön.

Kelataanpa hiukan taaksepäin. Koko tarinahan käynnistyi siitä kun Hari Seldon ilmoitti tehneensä tieteellisen ennustuksen siitä että kymmeniätuhansia vuosia vanha ja vauras Linnunradan Ensimmäinen Imperiumi luisuu kaaokseen ja kohti perikatoa.  Hari Seldonin psykohistoria pystyi ennustamaan tilastollisesti ihmismassojen reaktioita ja Seldon ennusti että linnunradan triljoonalukuinen ihmisrotu oli väistämättä menossa kohti romahdusta.

Sitä varten Seldon loi suunnitelman jonka ansiosta ennustetun kolmekymmentätuhatvuotisen sekasorron sijaan ihmisrotu nousisi jaloilleen tuhannessa vuodessa. Tätä suunnitelmaa varten hän perusti Säätiön. Säätiö oli pieni ensyklopedistien yhteisö syrjäisellä Terminus-planeetalla jonka tehtävä oli kerätä mahdollisimman paljon ihmiskunnan tuottamaa tietotaitoa Encyclopedia Galactican muotoon ennen sukellusta kaaokseen.

Säätiön perustamisen yhteydessä Hari Seldon perusti myös salaa Toisen Säätiön, joka keskittyi Seldonin suunnitelman toteutumisen seuraamiseen ja kuin taustalla piilossa, se ohjaili linnunradan tapahtumia tähän ainoaan oikeaan suuntaan. Ensimmäisen Säätiön ollessa enemmän luonnontieteellinen, Toinen Säätiö oli mentalistien yhteisö joka keskittyi henkisten taitojen kehittämiseen ja Seldonin suunnitelman vaalimiseen.

Säätiö-sarjaa ei suotta ole pidetty Isaac Asimovin tieteiskirjallisuuden mestarinäytteenä ja sen saavutuksia ja vaikutuksia on laajalti. Paul Krugman, vuoden 2008 talous-nobelin voittanut ekonomisti on useassa haastattelussa kertonut olevansa scifi-kirjallisuuden fani ja myöntänyt Asimovin Säätiön olleen elämäänsä muuttanut asia.

“I read [Isaac Asimov's] Foundation back when I was in high school, when I was a teenager,” says Krugman in this week’s episode of the Geek’s Guide to the Galaxy podcast, “and thought about the psychohistorians, who save galactic civilization through their understanding of the laws of society, and I said ‘I want to be one of those guys.’ And economics was as close as I could get.” Those are pretty unique novels — they really are structured nothing like even the great bulk of science fiction, because they are about how social science can be used to save humanity.

Lähde: Wired

Viittauksia Säätiö-sarjaan löytyy pitkin poikin tieteiskirjallisuudesta, elokuvista ja animaatiosarjoista jne. 

Vuoden 1953 Second Foundation julkaisun jälkeen alkoi fanien vuosikymmeniä kestänyt painostus uusien Säätiö-kirjojen puolesta ja lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen, kirjailija tarttui taas aiheeseen ja kynäili neljä uutta kirjaa joista kaksi keskittyi prequel-tyylisesti Hari Seldonin elämään ja kaksi keskittyi Toisen Säätiön jälkeiselle ajalle. 

Vuonna 1989 julkaistiin Foundations' Friends antologia missä aikansa tieteiskirjailijoiden kerma julkaisi omia tarinoita jotka sijoittuivat Isaac Asimovin luomaan universumiin. Kirjailijan kuolemakaan ei pysäyttänyt Säätiö-konetta kun vuonna 1997 julkaistiin Isaac Asimovin perikunnan hyväksymä Toinen Säätiö-trilogia jonka kynäilivät Gregory Benford, Greg Bear ja David Brin. Useat kirjailijat kirjoittivat ja julkaisivat tarinoita kirjailijan kuoleman jälkeen jotka sijoittuivat enemmän tai vähemmän Asimovin Säätiö-, Robot- tai Empire-sarjoihin.

Luonnollisesti Hollywood on myös yrittänyt leikata omaa siivuaan Säätiö-perinnöstä jo 1990-luvun lopulta saakka siinä onnistutta. Kuitenkin, vuonna 2009 selvisi että pahamaineinen Roland Emmerich yrittää siirtää Säätiön tarinaa valkokankaalle mutta mitään konkreettista ei ole tullut julki, paitsi että Dante Harpe on työstämässä ohjaajalle käsikirjoitusta.

Itsellenä alkaa kolmen puuttuvan osan mehtästys. Trilogian lisäksi olen onneksi löytänyt jo Säätiö veitsen terällä (Foundation's Edge) kirjahyllyyn. Tiedossa on että puuttuvat ovat harvinaista herkkua joten eiköhän tässä mene taas vuosia..

Ja hinnatkin on taas kohdallaan..








7 kommenttia:

  1. Säätiöt on niinikään aikomus lukea täälläkin. Ovat hieman must. Epäilen, että olen ensimmäisen kirjan joskus lukenutkin, mutta en muista varmaksi.

    Onnea trilogian laajennoksen kirjojen hankintaan. Laajennoksen viimeistä osaa saa yrittää huutaa alle 50 eurolla vaikka näytti olevan pyynnissä 140 euroakin.

    PS: Olen muuttanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Säätiö oli niitä nuoruuden kasarin hittejä. Noi jatko-osat on kyllä tolkuttoman hintaisia. Pistin tuonne antikvariaattiin meiliä (mistä noi kuvat on) että "lähtiskö 40 eurolla jompikumpi..? :)" tuli okein vihainen vastaus (jota nauran edelleen) että eivät he nyt voi 100 euron alennusta kirjasta antaa "kun on harvinaisempi". Pitihän sitä yrittää ;).WSOY on alkanut julkaisemaan uudestaan Säätiö-sarjaa muutenkin pokkarina mutta noi kauniin trippaavan 1980-1990 -lukujen scifi-kirjat on ihan eri asia.

      Poista
  2. Säätiö on ja pysyy... eikä ne sequelit ole huonoja nekään. Robotti-sarja on yhtä upea, vaikka siitä toki puuttuu tuo Krugmanin ihailema piirre. :-)

    Heh, kyllä halpa englanninkielinen pokkari vaan on poikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon Robot- ja Empire-sarjan voisi lukea kyllä englanniksi. Huomasin että huuto.netissä ois kyllä noita vanhoja painoksia huomattavasti edullisemmin.

      Poista
  3. Ansiokas postaus:)

    Olen lukenut alkuperäisen trilogian ainakin kolmesti ja kaikki laajennusosat (kerran).

    Laajennusosia ennen kannattaa lukea ainakin Alaston aurinko, mutta mielellään Teräsluolatkin, ja Aamunkoiton robotit.

    Säätiö veitsenterällä esittää erään seurauksen Muulin toiminnasta. Säätiö ja Maa on minusta paras laajennusosa, silloin käydään esim. uudestaan Aurorassa ja Solariassa. Lopputulema ei ehkä ole kaikkein uskottavin.

    Säätiötä ennen olevat laajennusosat ovat minusta vähemmän mielenkiintoisai, toinen niistä on huonoin, sillä se on liian lähellä Asimovin kuolemaa kirjoitettu, toinen on oikein hyvä.

    En tiennyt, että muut täydentävät "aukkoja", kuten Star Warsissa.

    Olen joskus postannut koko paketista, mutta tämä sinun tyyli kirja kerrallaan on paljon parempi. Minulla on se ongelma, että olen joutunut lainamaan miltei kaikki kirjat kirjastosta, vain Toinen säätiö on itselläni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin että joutuu hiukan tekemään tutkimustyötä kun lähtee kartoittamaan koko Säätiö-kokonaisuutta ja mistä sitä kannattaa alkaa lukemaan. Alastoman auringon olen joskus nuorempana lukenut samoin Solariksen. Näin vanhemmalla iällä sitä on alkanut jälleen kiinnostumaan näistä kasarin scifi-klassikoista mitä silloin nuorena tuli kirjastosta lainattua.

      Hyllyssä odottaisi toinen samanlainen scifi-pokkari-trio ja (lähes) yhtä klassinen eli Frank Herbertin Dyyni-sarja. Se on hiukan samanlainen tapaus missä alkuperäisen trilogian jälkeen se on lähtenyt rönsyilemään mm. kirjailijan pojan toimesta.

      Poista
    2. Alaston aurinko ja Teräsluolat ovat riittävät "esitiedot", molemmat ovat erittäin hyviä (minusta). Itsellä oli aikoinaan ongelma, että en tiennyt mitä olisi pitänyt lukea ja missä järjestyksessä, luin vain kaikkea Asimovilta. Asimovin maailmasta on onneksi paljon englanninkielisiä webbisivuja.
      ***
      Sama (rönsyävyys) pätee ehkä Jules Vernen kirjoihin, olen lukenut monia, mutta kapteeni Grantin lapset ja niiden vaiheet ovat tuntemattomia, mutta niihin viitataan esim. Salaperäinen saari teoksessa, joka yhsityy myös Sukelluslaivalla maapallon ympäri teokseen, aikansa scifiä nämäkin.
      ***
      Paul Krugmanin yhteys Asimoviin on äärimmäisen kiinnostavaa.

      Poista

Sana on vapaa. Spammaajat kärsivät kurjan kuoleman.